lauantai 2. elokuuta 2014

Ajatuksia tulevasta syksystä











Suomalaisena minun kuuluisi rakastaa hellettä ja inhota syksyä. No, minäpä rakastan syksyä, en välitä helteestä ja inhoan pakkasia ja lunta. Siksipä tuleva syksy ei harmita yhtään (paitsi että sitä seuraa se inhottava talvi). Varsinkin liikkuminen helteellä on ollut minulle aina tosi vastenmielinen ajatus. Nyt olen super ylpeä itsestäni. Olen harrastanut liikuntaa 5-6 päivänä viikossa jumalattomasta kuumuudesta huolimatta. Kahvakuulaa, vatsalihastreenejä ja lenkkeilyä. Juosta en paljon tällä kelillä kykene mutta reipas kävely onnistuu kyllä. Ja olen kävellyt paljon!

Syy rakastaa syksyä nro1: Raikkaat ulkoilu/liikkumiskelit

Joudun rasvata ihoani yhtenään, kesät talvet. Hassua kyllä, mutta kesällä vielä enemmän, koska aamulla joutuu laittamaan aurinkorasvaa ja illalla vielä itseruskettavaa kosteusvoidetta jalkoihin joihin ei aurinko tartu. Koska jalat on jatkuvasti näkyvissä, koska on niin hiton kuuma ettei voi laittaa pitkiä housuja. Tästä syystä myös jalkoja saa sheivata yhtenään. 

Syy rakastaa syksyä nro2: Voi unohtaa aurinkoirasvan ja valkoiset kintut. Jos jalkakarvat on unohtunut ajaa, se ei aiheuta katastrofia.

Vaikka kesäyöt onkin ihan huippuja, on niissä toinenkin puoli. Nyt kun työt alkavat, on pakko päästä nukkumaan aikaisemmin. Kesällä se ei vaan onnistu. Liikaa valoa? Pimennysverhosta huolimatta valvoin viime yönäkin sängyssä vaikka kuinka kauan, vaikka menin sinne vasta puolen yön jälkeen. 

Syy rakastaa syksyä nro 3: Pimenevät illat ja yöt.

Ja sitten ne loput:

Syy nro 4: The Walking Dead alkaa taas
Syy nro 5: Kynttilät
Syy nro 6: Viivin, Viian, Isän, Mikon ja Sannan synttärit (joo, ei ehkä lohduta sua).
Syy nro 7: Häät. Pitkästä aikaa häät, ja vieläpä aikuisten kesken.
Syy nro 8: Punkit vähenee/häviää/kuolee. Kissan voi taas toivottaa tervetulleeksi sohvalle ja lasten viereen sänkyihin.
Syy nro9: Syksyyn jemmattu yksi kesälomaviikko
Syy 10: Lapsilla alkaa koulut ja normaali arkirytmi palautuu.

Noniin, ei kai syksy voi enää kenestäkään tuntua vastenmieliseltä ajatukselta?

Ja voisko joku nyt tehdä mulle listan talven positiivisista puolista? Itse kun en keksi mitään muuta kuin joulun. Ja erään pikkuisen kaverin syntymän jota jo kovasti odotan.



4 kommenttia:

  1. Minun kammoni talvea kohtaan alkoi hälventyä, kun pidimmekin häät helmikuussa. Lisäksi esikoinen syntyi talvella. Ja voihan talvella ulkoilla ja kuntoilla. Ketäs pientä täällä odotellaan?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin esikoinen on syntynyt tammikuussa :) Ja ystäväni saa marraskuussa vauvan, en sentään minä :D

      Poista
  2. Nonniin. Taas meni itkuks <3
    Normi syksyssä (kun ei ole näin pullava) on ihanaa paksut neuleet, kynttilät ja pimeys (paitsi autolla ajaessa)!!

    VastaaPoista

Kiitos, ilahdun kommenteista :)