maanantai 30. syyskuuta 2013

Lapset keittiössä

Mulla on kolme innokasta apuria täällä mitä ruuanlaittoon ja varsinkin leipomiseen tulee. Viikonloppuna kokkailtiin lasten kanssa vuorotellen. Kaksi vanhinta kun harvemmin samojen kippojen äärelle ilman nahistelua mahtuvat (huoh). Viian kanssa leivotaan niin että mittailen aineet valmiiksi kuppeihin ja hän sitten kaataa niitä kulhoon siinä järjestyksessä kun käsken, sekä lopuksi koristelee leipomukset tunteella.

Viivin kanssa leivottiin lauantaina mokkapaloja. Vai pitäisikö sanoa mokkapiirakkaa. Puolitin Valion ohjeen ja taikina laitettiin voideltuun ja jauhoitettuun piirakkavuokaan. Vältyttiin siltä että koko pelti menisi sotkuun kuorrutteen kanssa, tai että kuorrute valuisi vaihtoehtoisesti pitkin pöytää. Viivi leipoi, Viia koristeli ja hyvää tuli!


Sunnuntaina tehtiin sitten vuorostaan Veeran kanssa pullaa ja iltapalaksi dippikasviksia joka on tyttöjen tän hetkinen iltapalasuosikki. 


Tänään tehtiin viikonloppuisen perunamuussin jämistä pellillinen perunarieskaa perstuntumalla eli tarkkaa ohjetta ei ole. Pari munaa, suolaa ja jauhoja laitettiin perunamuussin sekaan ja leviteltiin pellille. Oivariinia päälle ja on kyllä tosi hyvä ja helppo iltapala!


Veera onkin syyslomalla menossa kokkileirille ja odottaa sitä innolla.



Hay haaveita

Ajattelin kerätä jonkinlaisen kokoelman Hay:n Kaldeido tarjottimia. Niissä miellyttää yksinkertaisen ulkonäön lisäksi käytännöllisyys. Niiden määrää voi lisätä pöytään tarjottavien mukaan ja väreistä koota mieleisensä yhdistelmän. Täällä niitä myydään mutta harmi kun M kokoa ei tuolla ole saatavana esim. valkoisena/harmaana. Näistä ajattelin aloittaa.


Olisihan Hay:lla muutakin ihanaa, kuten Lup sekä DLM pöytä.

Täytyy ehkä käydä viikonloppuna hakemassa se astiakaappi Ikeasta. Tällä kertaa koitan päästä niin etten tosiaan osta sieltä muuta kuin sen kaapin sekä muutaman muun oikeasti tarpeellisen jutun. Samassa ostoskeskuksessa kun olisi niin paljon muitakin kauppoja mutta olen päättänyt että Ikean ohella käyn vain Tigerissa ja korkeintaan Clas Ohlsonilla hakemassa tietsikkapöydän lamppuun ritilän. Täytyy vielä mitata mahtuuko kaappi henkilöautoon. Vaunuja ei kyllä sitten voida ottaa mukaan mutta sylissähän tyttö sen edellisenkin reissun kulki.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Lahjoista

Jep. Se joulu on jo mielessä. Aion nimittäin tänä(kin) vuonna suunnitella huolella jo etukäteen mitä kenellekin lahjaksi valitsen. Ja myös tänä vuonna aion panostaa määrän sijasta laatuun ja hankkia lahjat hyvissä ajoin. En hössöttääkseni vaan sitä hössötystä nimenomaan välttääkseni. Ei ole mitään hinkua kaupungin jouluruuhkiin! Niinkuin olen jo maininnutkin, Veeralle tosiaan tilasin pussilakanat ja eräälle ystävälleni LOQI:n kestokassin joka oli aivan hänen näköisensä. Tänään lahjajuttuja taas miettiessäni ja varsinkin lastenhuoneen remontin ja tavaroiden roudaamisen aikaan kävi taas mielessä tämä rojun määrä jota pyrin täällä talossa vähentämään.

Rojulla tarkoitan nyt sellaista yleensä turhaa, huonosti kulutusta ja käyttöä kestävää ja usein melko tarpeetontakin tavaraa. Siis tällaisia muovileluja joita pahimmassa tapauksessa ei saa edes kasattua koska osat on jo valmiiks sopimattomat/hauraat/muuten vaan vialliset. Tai sen saa kasattua mutta se lelu ei kestä leikkimistä. Shokkiylläri, mut usein ne 3 euron sukkiksetkaan ei kovin montaa pesua kestä. Viimeksi saaduissa oli jo valmiiksi pitkä silmäpako! Ja arvaatteko, mulla on neljä tyttölasta, ei ihan välttämättä tarvita enää yhtään nukkea lisää! Kaiken huippu on eräältä sukulaiselta saatu jätesäkillinen pehmoleluja jotka on olleet jossain aitassa viimeiset 15 vuotta. Se haju ei siis lähtenyt millään ja jouduin heittää ne roskiin ja ilmoittaa että tästä lähtien ohjaan jätemaksun myös sille joka sitä roskaa meille kantaa!



Ei, en ole kiittämätön enkä oikeastaan edes kovinkaan ronkeli, mutta en myöskään kenenkään roskis. Lahjan ei tarvitse edes olla kallis ollakseen kunnollinen. Mietitään vaikka 5 euroa. Mitä sillä saa? Sillä saa halvan muovisen (ja huonon) lelun, tai sitten vaikka kunnolliset sukat, heijastimen, tyynyliinan, vaikka mitä hyödyllistäkin kun vaan käyttää järkeään!


Ja jos ei ole hajuakaan mitä voisi ostaa tai mitä lahjan saaja saattaisi tarvita, niin ainahan voi kysyä. Varsinkin koon jos ostaa vaatetta. Jo töidenkin puolesta tiedän ettei monellakaan lapselle lahjaa ostavalla ole hajuakaan mikä koko mahtaa olla hyvä. Ja kyllä harmitti minuakin kun olin juuri vk haalarin tytölle ostanut ja sai syntymäpäivälahjaksi toisen aivan saman kokoisen.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Ruokailutilasta

Juhlat on ohi joten alunperin Matildan ristiäisiin ostetut pompomit saa nyt lähteä tuosta ruokailutilasta (sekä noi synttäripallot, tietty) että päästään tästä mulle hiukan liian hempeästä tunnelmasta. 



Myös korihyllykkö saa lähteä pelkistetymmän astiakaapin tieltä. TrippTrapp pitäs edelleenkin hioa ja maalata. Lupaan että se on ihan seuraava projekti verhojen ompelun jälkeen. Niin ne verhot. Nekin on tulossa uudet. Tilasin siis Jotexilta kangasta ja tuosta olisi tulossa kappa (prkl. ketuttaa jo valmiiks alkaa kaivaa sitä paskaa ompelukonetta tuolta kaiken rojun alta jonne sen viimeksi hautasin). Ja H&M:ltä kaitaliinan. Vielä pitää saada Tripp Trappiin kivat pehmusteet eli kivaa kerniä josta ne voisi ommella (mielellään joku muu kuin minä). 


Lamppu on liian romanttinen mutta koska se on mulle kovin rakas (kotipaikalta) niin saa ainakin vielä hetken roikkua siinä.

Myös matto houkuttaisi ostaa uusi tuohon ruokailutilaan. Nyt siinä on ihan tummanharmaa ryijymatto ja musta-valkoraidallinen Anno Lankku -matto houkuttelisi kovasti mutta mietin niitä valkoisia raitoja siinä. Että onko niissä heti kaakaot tai ketsupit vaikka matto tavallaan ruokapöydän taakse ja kodinhoitohuoneen oven eteen jääkin.


Ja koska Jotexilta ei saanut tilattua pelkästään kangasta niin piti etsiä jotain muutakin tilattavaa. Löysin sitten Veeralle pussilakanat joululahjaksi.



perjantai 27. syyskuuta 2013

Lidl

Jos käydään lasten mummolassa Laukaassa tai asioilla Jyväskylässä, käydään lähes aina samalla Lidlissä. Tänään käytiin hakemassa kalkkuna palvaamosta ja samalla reissulla pyörähdettiin taas tekemässä ruokaostokset. Meidän perheen ruokakustannukset on tippuneet lähes puolella näiden muiden menojen ohella tehtyjen Lidlin reissujen ansiosta.



Mitä me sieltä ostetaan. No me ostetaan sieltä niitä juttuja jotka on huomattavasti halvempia kuin täällä.
Muutaman esimerkin mainitakseni:

Light Cola. Sitä meillä menee miehen kanssa tölkki tai kaksi päivässä per henki. Cola Zero maksaa täällä 1.09€ tölkki. Lidlin Light Cola 0,55€ tölkki. Ja tottahan toki saa täältäkin halvempaa kuin CocaCola Zero, esim. rainbow colaa, mutta se on niin pahaa ettei sitä juo susikaan. Hinnassa siis puolen säästö!
Maitoa. Hinta vaihtelee mutta yleensä siinä säästää 0,20€ per litra.
Kissanruokaa. 6 päkeissä ostettuna säästää n. kolmanneksen.
Sämpylöitä ja leipää. Lidlissä on todella hyvä paistotiski! Tuoreita sämpylöitä, leipiä, patonkeja ym. todella edullisesti. Jalkapallo&moniviljasämpylät taitaa olla meidän lemppareita sekä sellainen jyväpintainen ruisleipä.
Liha&Kana. Ostetaan usein ihan pakastimeen kun tulee sekin niin paljon halvemmaksi.
Juustoa. Siis ihan perus edamia alle 4€ iso köntti kun täällä se pienikin maksaa jo tuon.

Olipahan "rattoisa" paluumatka kun pikku tyttö parkui lähes koko matkan kahdesta tankkauksesta (vauvan, ei auton) huolimatta! Eilinen iltakin meni kitinöitä kuunnellessa. Toinen hammas on puhjennut, ehkäpä se siis syynä. En nyt muutakaan keksi.


"Joskus vaan harmittaa, niin!"



torstai 26. syyskuuta 2013

Torstain lohtushoppailua

Hitto mikä aamu. Kyllä osaa tyttölapsilla olla vaatekriisit. Muutenkaan ei oikeen mennyt putkeen. Ulkona satoi vettä ja päätettiin lähteä kävelyn sijaan asemalle kirppikselle josta en yleensä ikinä löydä mitään mutta kas vaan, nytpä löysinkin. 

Veeralle kaksi hametta.



Viiville laukun.


Ja sitten tällaisen mun mielestä tosi hauskan näköisen lasten aluslakanan. Ei näitä taida uutena tän tapaisia enää mistään saadakaan?



Uhmikselle ostettiin pörröiset nalletossut ja kilpikonna -pehmo mut ne on niin kovassa käytössä just nyt ettei jouda kuvattavaksi. Kaikki nämä maksoivat yhteensä 9€. Ja tulipa taas todistettua miten loistava LOQI:n kestokassi on. Kaikki sai tungettua sinne.

H&M:ltä tilasin sitten sen talvitakin, kun sai 25% alennusta niin sille jäi hintaa alle 40€. Ei lainkaan paha. Ja uhmikselle samasta puljusta aivan hänen näköisensä leggarit ja paita.


Tilasin sieltä myös kaitaliinan mutta siitä ja ruokailutilan tulevista muutoksista lisää huomenna!

Soppaa ja sukkia

Olen kerran tai kaksi elämäni aikana tehnyt itse hernekeittoa. Viikonloppuna alkoi jostain syystä tekemään sitä mieli ja maanantaina sitten herneitä ostamaan. Mies sanoikin että eiköhän yksi pussi riitä (meillä kun ei tytöt siitä hernekeitosta kauheesti tykkää). Puoli kiloa herneitä näytti tosi vähältä ja mietin että mitäpä se mies nyt hernekeiton teosta ymmärtää senkään vertaa ja laitoin likoamaan 2 pussillista. No aamulla kun vilkaisin 5 litran kattilaan niin oli aika selvää että se yksi pussi tosiaan olis riittänyt.

Täytyy nyt tässä vaiheessa mainita että en ole mikään ihan poropeukalo yleensä mitä ruuanlaittoon tulee. Mutta mulla on jotenkin ollu käsitys ettei keitot pala pohjaan ja hernekeitto on näköjään siinä poikkeus. Että sitä ei näköjään kannata alkaa tekemään just sinä päivänä kun pitää leipoo synttäreille. Se ei niinkuin tule siinä sivussa. No ei onneks ehtinyt pahemmin käydä. Pikkasen meinas kärähtää ja siirsin sitten keitot 2 kattilaan ja sekoittelin niitä ahkerammin loppuajan. Lisäsin myös lihan ja liemikuutioiden  lisäksi porkkanoita ja tosi hyväähän siitä tuli.


Pieruja makua lisäämään vielä paahdettua sipulia ja sinappia, nam! Koska keittoa siis tuli niin että muillekin jakaa, niin vein isällekin kulhollisen. Vissiin oli ollut hyvää kun kuulemma veti sen eilen melkeen kaiken, yksin!

Tänään on kyllä keitto maistunut kelinkin puolesta. Täällä satoi jopa vähän lunta/räntää. Hyi. Teetin tutulla parit villasukat. Vaikka osaan sellaisia itsekin neuloa mutta nyt ei vaan kaikkea ehdi.


Voisimpa tähän loppuun kirjoittaa että painun teekupin, villasukkieni ja uusimman Kotivinkin kanssa sohvan nurkkaan, leivinuunin lämpöön. Mutta valitettavasti todellisuus on se että nyt on mentävä viikkaamaan ja ripustamaan pyykkejä sekä imuroimaan. Tulet on kyllä uunissa ja villasukat jalassa!



keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Rottinkikalustosta

Oon joskus sanonut ettei meille ikinä tule rottinkikalustoa. Kunnes sitten isällä lojui sellainen takkahuoneessa tarpeettomana. Pitihän se sieltä pelastaa. Sopiva paikkakin sille löytyi käytävästä kun puusohva siirtyi ruokapöydän ääreen.

Kalusto oli vähän ruman värinen. Ei sellainen vaalea vain aika lailla tummunut/kellastunut. 6 pulloa kolikolimaalia ja nyt näyttää kivemmalta!


Valmista ei tietenkään vielä ole. Haussa olisi jotain tuohon tuolin päälle. Harmaa talja olisi kiva. Ikeassa sellaista jo katsoinkin mutta näytti aika pieneltä. Ehkä se menisi jonkun kivan tyynyn kanssa? Ja tuohon seinällekin on tulossa jotain lisää. Joku juliste. Tai parikin. Olisi pari vaihtoehtoakin jo mielessä.

PS. Uusimmasta Kotivinkistä luin tällaisen "vinkin" että "älä kyllästytä mieltäsi blogien, Pinterestin ja Instagramin kuvatulvalla. Blogimaailma matkii ja seuraa jo itseään". Vaan empä samassa jutussa esitellyssä kodissa mitään niin ainutlaatuista huomannut mitä en olisi jo joko blogeissa tai pinterestissä nähnyt. Esim. ovi sängynpäätynä. Itse en ajattele lainkaan noin sillä saan ison osan inspiraatiostani juuri blogeista, Pinterestistä ja sisustuslehdistä. Kaikkea ei tarvitse suoraan matkia (eikä siinäkään mitään pahaa ole) vaan parhaat ideat usein saa soveltamalla jotain ideaa vähän omanlaisekseen. Minä ainakin lämpenen monille jutuille todella hitaasti joten eipä ole mikään ihme jos joku tänne kotiini hankkima juttu on jo jonkun mielestä niiiiin nähty tai niiiiin last season. Aivan sama. 





Talvivarusteita

Hyytävän kylmä tuuli ja toppavaatteiden vilahtelut toisissa blogeissa ovat herättäneet minutkin miettimään talvipukeutumista. Lasten osalta asia on hyvällä mallilla. Viialle on kaapissa odottamassa PO.P:in haalari ja Viiville tuli viime viikolla Reiman housut ja takki sekä fleece. Viivi on niin hoikka että henkselit on toppahousuissa välttämättömät.  


Veeralle on papan viime keväänä Luhta outletista ostama toppatakki ja isi ostaa toppahousut. Vauva menee Viian vanhassa äp:n puvussa vaikka äitiä himottaisi niin kovin ostaa uusi puku (mutta äiti ei millään keksi sille järkevää syytä).

Niin, mutta entäs se äiti sitten? No äiti inhoaa toppavaatteita ja niiden ostamista. Toppahousut on ahdistavat. Ne kuitenkin löytyy. Sekä sellainen laskettelutakki. Mutta tarvitsisin vähän siistimmän toppatakin ja tänä vuonna olen päättänyt ostaa malliltaan pitkän. Tässä olisi yksi vaihtoehto. Harkitsen tätä vielä ja jopa punaista väriäkin.


Mutta mutta! Kengätpäs tilasinkin tänään ja seuraava tieto saattaa järkyttää läheisiäni. Ne on Crocsit! Koska ne toppahousut on niin hemmetin epämukavat että olen aivan lopen kyllästynyt taapertamaan niiden&raskaiden paksujen riittävän lämpimien talvikenkien kanssa, oli aivan ehdotonta että uudet talvikengät on kevyet. No näitähän en ole vielä testannut mutta olen lukenut että kaikki Crocsit on kevyitä. Verkkokaupasta saa muuten 20% alennusta kun tilaa uutiskirjeen. 


Ja Ginalta pari halpis neuletta, joissa voi kotona leggareiden kanssa tallustella.


Autotallissa odottaa kasa puita pinoamista. Ja autotalli odottaa myös siivousta että niitä puita voisi ottaa enemmänkin kuin motin kerrallaan. Motivaatiota siihen hommaan ei ole mutta tehtyähän se tulee koska se on pakko tehdä.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Valmiina!

Levyraatibiisit tikulla videoineen ja tarjoomiset valmiina!


Kahdet popsit kerralla. Ensimmäiset ja viimeiset. Candy meltsit ei sulaneet. Mikrossa mössö paloi jopa sulatusteholla 30 sekunnissa ja vesihauteessakin se oli vielä puolen tunnin päästäkin paksua mössöä. Jos meinaisi panostaa ulkonäköön, olisi tarvinnut n. 3 tuntia aikaa, jota mulla ei ollut. 





Isillä on tänään oikea syntymäpäivä (Viivillähän se oikeasti on vasta perjantaina). Matilda askarteli kortin omin pikku kätösin. No okei, mä vähän jeesasin Dymon kanssa.










maanantai 23. syyskuuta 2013

Mitähän näistä tulee

Näistä popseista nimittäin. (Huomaa lintuvihaajalla lintutarjotin). Siinä ne nyt möllöttää. Tai no jääkaapissa. Odottavat candy meltseillä ja mustalla sokerilla kuorruttamista. En oo ikinä ennen tehnyt popseja, enkä käyttänyt candy meltsejä. Järkevänä naisena siis päätin ajoittaa uusien juttujen testailun suoraan juhliin. 



Tiikerimuffinitkin paistoin valmiiksi. Odottavat myöskin kuorrutusta. Ne on super hyviä, sen takaan. Voin vaatimattomasti kertoa että teen parempaa tiikerikakkua kuin sun mummos.



Valmistautumista synttäribileisiin osa 2.

Tiistaina on siis ne tytön kaverisynttärit. Tyttöjä on tulossa omien lisäksi kahdeksan. Tein eilen jotain periaatteistani kovin poikkeavaa ja ostin valmiin kakkupohjan. Auts. Mulla on kuitenkin leivottavana cake popsit ja muffinit. 

Jos lapsella on monster high kutsut, kakkukuva, pöytäliina, ilmapallot ja pääkallo muffinivuokat niin kiitospussithan on luonnollisesti....porkkanat! Mistähän tää koko kiitospussi perinne on oikein tullut? Oonko ainut jonka mielestä se on vähän....tarpeeton juttu?


Porkkanapussit ostin Tigerista keväällä. Eurolla sai 20 pussia, ei paha. Tarrat ja kynät työpaikalta pari euroa ja säkillinen karkkia samasta paikasta ilmaiseksi. Tulleet jonkun kuorman mukana lahjuksena. Joten hintaa näille pussukoille tuli yhteensä n. vitosen verran.


Pitäisiköhän tälle meidän askartelukaapille tehdä jotain? Sattuu sopivasti olemaan lavuaari tuon kaapin alla ja aina kun sieltä menee jotain etsimään niin jotain myös tippuu lavuaariin.


No se ei ollut kysymys sillä tiedän itsekin vastauksen. En vaan millään saa itsestäni irti käydä tuon kimppuun.

Mutta eipä täällä paljoo ruuanlaiton, ulkoilun ja vauvanhoidon ohessa kyllä näinä ihan tavallisina päivinä muuta tekemistä ole kuin järkkäillä paikkoja. Tuntuu jotenkin niin omituiselta lueskella kaupungeissa asuvien äitien blogeja, kun tekemistä ja kerhoa ym. tapahtumaa on niin paljon ettei kaikkeen edes lasten kanssa kerkeä. Täällä taisi tämänkin kuukauden ainut tapahtuma olla lauantaina. Mikko Markkinat. Vettä satoi koko päivän ja 3/4 lapsista ei ollut edes kotona. Seurakunnan päiväkerhossa Viia käy kerran viikossa sen kaksi tuntia ja siinä se sitten onkin. Pikku koululaisen olin ilmoittanut jo tanssiryhmään mutta sekin peruuntui. Harmi!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Sellainen sunnuntai.

Mies koitti tulostaa valokuvaa vauvasta. No hommahan meni ihan reisille kun tulostimesta loppui väri mutta mun mielestä tästä tuli niin hauska etten raaskinut roskiin heittää (vaikka toi toinen osapuoli onkin eri mieltä).


Aloiteltiin siis käytävään sellaista kuvakollaasi seinää. Nyt kun se iskuporakonekin on vielä lainassa. Kävi myös ilmi että easy frame ei ollutkaan kovin easy frame. Ei edes vaikka toinen meistä on kehysalan ammattilaisen poika. Et varmaan arvaa kumpi.

Hiukset on edelleenkin värjäämättä. Torstai-illasta saakka ne on pitänyt värjätä. Tän päivän tekosyy oli että piti lähteä juoksemaan. Vaikka satoi vettä. Olisiko loogisempaa käyttää hiustenvärjäystä ja vesisadetta tekosyynä sille ettei viitsi lähteä juoksemaan? No, kyllä juokseminen aina hiustenvärjäyksen voittaa, vai mitä.

Alettiin myös katsella mulle uutta tietokonetta. Tämä nykyinen kun käy niin kuumana että sammuu vähän väliä.

Pakko saada -kassi

Niin monessa blogissa on puhuttu niin paljon hyvää näistä LOQI kestokasseista että jopa minut (en yleensä sorru mainoksen uhriksi) on saatu vakuuttuneeksi. Mulla on jätti kokoinen käsilaukku ja olen vähän jo tuskastunut ja turhautunut raahaamaan sitä vaikka se kätevä onkin kun sinne tarvittaessa saa mahtumaan vaikka mitä. Kauppakassina olen käyttänyt yleensä keväällä ostamaani canvas kassia mutta se on paksun kankaansa vuoksi lähes mahdoton ottaa mukaan niin että laitampa tän tänne käsilaukkuun jos satun tarviimaan. Olis muutenkin kiva lähteä välillä liikkeelle vähän pienemmän käsilaukun kanssa.

Jos tämä todella pieneen tilaan menevä kevyt kassi todellakin kestää 20 kiloa tavaraa niin eiköhän tämä ole hintansa (8,90€) väärti! Ja miten monta erilaista vaihtoehtoa.


Oli ihan vaikea valita mutta koska vaihtoehdot 1 ja 2 oli myyty loppuun niin tilasin sitten tämän kolmanneksi kivoimman näköisen.


Ja nyt voin jatkaa pienemmän käsilaukun metsästystä. Oon melko ronkeli laukkujen suhteen ja uutta laukkua oon katsellut jo vuoden päivät. On kyllä löytynyt mieluisia, toki, ei vaan ole ollut ylimääräistä 300 euroa niihin mieluisiin sijoittaa. 

Kuvat ja kassit sekä tarkemmat selostuksen kassin ominaisuuksista täältä.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Hamppareita

Lauantaina laihduttaja löysäilee. Syö salmiakkisuklaata ja hampurilaisia. Kun viitsii nähdä vähän vaivaa ja tehdä hampurilaiset itse, saa paljon parempia.



Teen pihvit itse naudan paistijauhelihasta ja paistan ne pannulla voissa. Kuoret ostan valmiina ja levitän pohjapuoleen ketsuppia jonka päälle juustosiivuja ja uuniin jolloin niistä tulee rapeita eikä sellaisia lötköjä niinkuin mikrossa lämmitettäessä.

Sitten vaan väliin pihvit, majoneesi (tulisi tietysti parempi jos majoneesin/kastikkeen tekisi itse mutta ihan niin paljon vaivaa en tänään viitsinyt nähdä), tuoretta salaattia, tomaattia, pekonia ja fetajuustoa. NAM!



ps. Me joudutaan joka kerta ostaa uusi majoneesituubi hampurilaisiin. Pienempi koululainen on sellainen majoneesin/hampurilaiskastikkeen syöjä että jos sitä vaan jääkaapissa on niin se kyllä häviää sieltä. Olen joskus nähnyt laittavan sitä leivän päälle mutta en tiedä veteleekö osan pelkiltäänkin kun sen niin äkkiä syö. Sallittakoon se hänelle. Tyttö on kuin oljenkorsi vaikka syö kuin hevonen (kadehdittavaa).

pps. jos mut vielä löytää keittiöstä käryn seasta niin ei varmaankaan ole vielä tarvis vaihtaa liesituulettimen rasvasuodatinta, eihän?

perjantai 20. syyskuuta 2013

Niinhän siinä sitten kävi

Että ei se tulehdus sieltä korvasta särkylääkkeellä hävinnyt tälläkään kertaa. Niinkuin ei ole ikinä muulloinkaan hävinnyt. Tänään saatiin kuuri kun tulehdus oli vain pahentunut. Mullakin tuntui tänään niinkuin nenä alkais vuotaa mutta toistaiseksi sen merkittävämpiä flunssaoireita ei ole ilmennyt (kop kop). Mahtaisko olla niin hyvä tuuri että vältyttäisiin koko taudilta esikoisen kanssa.


(isä ja tytär viettävät laatuaikaa nyrkkeilijädokumentin parissa)

Eipä ollu hyvän makuista lääkettä!


Isot tytöt x3 lähtevät tänään isänsä luo viikonlopun viettoon ja kunhan mies huomenna päättää työpäivänsä niin edessä olisi töitä hiukan hauskemmassa muodossa. Myyntinäyttely Jyväskylän Paviljongissa. 

Ostin eilen tällaisen RAW-BITE -patukan. Raakaa kaakaota, hedelmää ja pähkinää. Kylläpä oli pahaa. Pötkylä kun vielä maksaa jonkun matkaa kolmatta euroa. Tulin siihen tulokseen että mielummin syön kerta viikkoon suklaata ja juoksen enempi kuin syön tuollaista pötköä joka oikeesti näyttää aivan paskalta jossa on sulamattomia riisinjyviä seassa (anteeksi, en tiedä miten muutenkaan sen kuvailisin) ja makukin on kaikkea muuta kuin hyvä. 







Nelivuotias

Minun nelivuotiaani on paitsi ihana, rakas, iloinen niin myös...


Uhmakas: Varsinainen uhmaikä alkoi viime vuoden marraskuussa ja näyttää jatkuvan edelleenkin, joskin hieman on jo laantunut ja varsinaiset kilahtelukohtaukset vähentyneet 80%. Siis ne sellaiset itken ja huudan ja pompin enkä mitään kuule enkä näe -kohtaukset. Mutta toki monista asioista taistellaan päivittäin. Tai ei mitään taistella vaan tyttö yrittää taistella. Ulkovaatteet niistä yksi.



Innokas: Viia on helppo saada innostumaan melkein mistä vaan. Kun kysyn mennäänkö tai tehdäänkö niin vastaus on lähes aina riemukas JOO! Olipa kyseessä sitten kauppareissu tai päiväkävely, leikki tai askartelu. 

 Laiska syöjä: Jos antaisin, niin eläisi pelkällä pyhällä hengellä. Mutta onneksi syö (naristen) ruokansa kun tomerasti käsken.

Malttamaton: Tai pikemminkin todella malttamaton. Mennään jo, joko mennään, lähetään, millon me lähetään, voitasko jo lähteä, tule jo äiti, äitiiii!!! Tuon litannian saan yleensä kuulla jo eteisessä, ihan sillä välin kun solmin kengännauhoja! Ja auta armias jos törmään tiellä tai kaupassa tuttuun ja pysähdyn minuutiksikin juttelemaan. Alkaa tuskastunut "lähetään jo" -huokailu heti.



Sosiaalinen: Viia on super sosiaalinen tyyppi. Ruokakaupassa se menee viemään pikku kärrynsä paikalleen kun minä jään pakkaamaan ostoksia. Kaupan eteisessä se sitten kiilaa pienen takapuolensa taksiaan odottavien mummojen väliin penkille ja rupattelee mummoille niitä näitä.

Hauskaa seuraa: "Ollaan kyllä pudottu kärryiltä tuon telkkarisarjan suhteen" - "Ai, sattuiko?" ja "Minä olen päiväkunnan seurakerhossa" (seurakunnan päiväkerhossa).


"Näin hienon laastarin sain, itse valitsin. Enkä muuten itkenyt kun pistettiin!"

Ja ne mitat. Pitkä ja laiha. Vertauksen vuoksi myös siskojen mitat 4 vuotiaana.
104cm ja 15.8kg.  Veera 111cm ja 17.6kg Viivi 109cm ja 16.6kg.

Huvikseni vertasin myös Viian ja Matildan painoja. Viia on ollut syntyessään lapsistani suurin (3750g ja 53cm) ja Matilda pienin (3282g ja 48.5cm). Nyt kuitenkin Matilda painoi 5kk vanhana saman mitä Viia 9kk vanhana. Tyttö perinyt isänsä ruokahalut!


torstai 19. syyskuuta 2013

Ihanat pisarat!

Posti toi tänään Uhana Designin pisarakorvakorut. Ne on ihanat! Jos nyt sieltä heidän koruosastolta ei muut oikeen iskeneet niin näiden kanssa oli suuria vaikeuksia valita väriä kun olisi kelvannut monen muunkin väriset. Olen kuitenkin tyytyväinen valintaani.


Onhan nää aika pitkät, mutta todella kevyet. Vähän kilisee, mutta ei anneta sen haitata. Matildakin tykkää. Vähän liikaakin :)



Torstai on toivoa täynnä

Otsikko ei liity mihinkään. Paitsi siihen että tänään on torstai. Ohjelmassa Viian 4 -vuotis neuvola. Ehkä sen jälkeen saisin aikaiseksi kirjoitta tuosta uhmakkaasta punapäästä ihan oman jutun. 

Matilda on hoksannut leikimatossa olevan pallon erittäin mielenkiintoiseksi jutuksi ja vispaa sitä vimmatusti useaan otteeseen päivässä. Tämä on todella hyvä juttu sillä muutenhan tyttö ei juurikaan vatsallaan viihdy. Kääntyy yhtenään vatsalleen ja sitten alkaa huutaa. Että arvatkaa vaan montako kertaa päivässä täällä käännetään vauvaa selälleen!


Löysin muuten sen tulostettavan kalenterinkin mieluisen. täältä.


Ja se laitettiin expedit -hyllyn päätyyn lastenhuoneeseen.