maanantai 29. syyskuuta 2014

Tuntoyliherkkyys lapsella

Mistä aloittaisin. Ehkä siitä pahimmasta ongelmasta meillä eli vaatteista. Viia (nyt 5v.) on aina ollut todella tarkka vaatteistaan ja vaikka neljän tytön äitinä olenkin huomannut sen olevan varsin yleistä, niin Viia on kyllä tässä asiassa ihan omalla levelillään. Sukkakriisit alkoivat kun Viia oli n. 2 vuotias. Päiväkotiin lähtö viivästyi lähes joka aamu kun sukan saumat tuntuivat pahalta. Vaikka niitä kuinka asetteli, eivät ne koskaan tuntuneet olevan hyvin.

Ja kyllä, niin minäkin silloin ajattelin. Että kun on uhmakas niin sitten uhmataan mistä vaan. Vaikka niistä sukkien saumoista. Uhma oli ja meni. Sukkakriisit eivät menneet. Mutta ne ovat vähentyneet jonkin verran koska nykyisin Viia pukee usein sukat nurinpäin jalkaansa. Tällöin varsinkin kuvioitujen sukkien kuvio-osat eivät häiritse. Kuvioidun sukan sisäpintahan on muhkurainen ja päällys sileä. Kun sukan kääntää toisin päin, ei saumat ja kuvioinnit häiritse. Yksi sukkamalli on sellainen että sen saumat ovat huomaamattomat ja niitä sukkia meillä taitaakin löytyä ainakin kymmenen paria.


Sitten on collegehousukriisit. Niissäkin saattaa olla inhottavan tuntuinen sisäpinta ja kun ne jalassa kävelee, housut pääsee heilumaan ihoa vasten enemmän kuin legginsit, jolloin saumat jotka on collareissa tietysti myös paksummat, osuvat jalkoihin. Tähän mennessä collarit on olleet totaalisen EI mutta nyt on yhdet uudet niin hienot joissa on tähtiä, että ne Viia haluaa välillä (harvoin) pukea hoitoon mutta riisuu heti kotona pois.


Arvasitko jo seuraavan kriisin? No se on yöpukukriisi. Talvipakkasella, itkun kanssa, ehkä. Aamulla se on herätessään alasti.

Kaksi paitaa päällekkäin, eli aluspaita+päällyspaita. Onnistuu mikäli aluspaita on hihaton. Muuten tuntuu olkapäistä pahalta. 


Tuossa viime viikolla kun tuli räntää vaakatasossa Viian piti laittaa sisävaatteiden päälle fleece+kurakamppeet. Siitähän seurasi vuoden pahin aamuhepuli. Tämä ongelma on nyt ratkaistu, tai ainakin niin olettaisin. Fleecevuorellinen kurahaalari on tilattu myös Viialle. Matildalla se jo onkin.

Kaulaliinat eivät myöskään tule kuuloonkaan. Ne ahistaa ja kuristaa. Myös tuulitakin vetskaria ei usein voi laittaa ihan kiinni asti, niin että se osuu leukaan.

Mitäs muuta vielä. Ai niin:

-Lakanat kurtussa.
-Pipo pyöräilykypärän alla on aika paha juttu mutta siihen on sopeuduttu jo aika hyvin.
-Paidan hiha, jos se nousee rukkasia laitettaessa sentinkin.
-Jos sukkalukko pettää, eli leggarin lahkeen ja sukan varren väliin tulee rako.

Nyt, kun ymmärrän mistä on kyse, ja osaan suhtautua näihin asian vaatimalla tavalla vähättelemättä sitä että sukan saumakin voi tuntua pahalta, meillä sujuu pukemiset ihan okei. Mutta kyllähän se välillä risoo kun täytyy kiireessä vielä kerran ottaa se kenkä jalasta ja avittaa siinä lahkeen suoristamisessa vielä kerran. 

Painitaanko muissakin perheissä vaatekriisien kanssa?


12 kommenttia:

  1. Tämä kuulosti niin meidän neljäveeltä, että ei voi olla totta! Jossain postauksessa olenkin tytön pukeutumisesta kirjoittanut. Tosin siinä taisin kirjoittaa vain sukka-asiasta. Collegehousuja tai farkkuja meillä ei ole varmaan pariin vuoteen käytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin farkut. Ne on niin no way etten ees muistanut niitä!

      Poista
  2. :( voi toista <3 itselläni ja vanhimmalla lapsellani on myös aistiyliherkkyys. inhottava vaiva ja tosiaan vaatii paljon ymmärrystä ja hermoja koko perheeltä! tsemppiä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja tsemppiä myös teille :) hermoja tosiaan vaatii.

      Poista
  3. Ihana tyttönen <3 Näitä lapsukaisia on tullut jonkin verran vastaan työnpuolesta. Ymmärrystä ja pitkää pinnaa se tosiaan vaatii. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 kyllä tämän tapauksen kanssa on pinnaa venytelty varsinkin aamukiireessä mutta onneksi nyt osaan jo ottaa tämän asian paremmin kun ymmärrän ettei ole kyse turhasta kiukuttelusta.

      Poista
  4. Olin myös pienenä hyvin tarkka siitä, mitä vaatteita käytin. Sukat olivat tosiaan pahoja ja hiemankaan kierteellä olevat sukkahousut. Omalla pojallanikin on aistisäätelyongelmia, mutta ne eivät liity ehkä niinkään vaatteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan ahdistuneeni pienenä jos oli useita vaatekerroksia päällä. Nykyisinkin inhoan pitkiksiä ja sukkahousuja.

      Poista
  5. Ai jestas!! Melkein itkettää, että tämä on todellista muillakin. Mun 5 v. tytär on kans ollut varmaan neljättä vuotta niin tarkka, että hermo menee huonoon kuntoon äidillä. Vaatii äidiltä kärsivällisyyttä, mitä mulla ei monesti ole. Varsinki pikkuhousut on monesti huonosti, ja se haalarin tai takin kaulus ei saa vetää ylös asti. Pipot on myös yksi kriisin paikka :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vertaistuki tässä asiassa olisi mainiota, koska vain tällaisen lapsen äiti voi oikeasti tietää mitä elämä näiden vaatekriisien ja saumojen kanssa on.

      Poista
  6. Kyllä itku tuli! Kuulostaa niin samalle kun kotona 5v tytön kanssa on mennyt jo muutama vuosi millon paremmin ja millon huonommin! Tänään mainitsin päiväkotiin myöhään mennessä että oli vähän vaikeaa kun legginsit ahdisti ja kesti 45minsaa saada ne jalkaan. Myös kypärän nauha kuristaa ja ahdistaa. Sukat ja pikkuhousut on pahimpia varmaan, laput ja saumat tuntuu inhottavilta, kiristää ja puristaa. alasti nukutaan aina. Joskus ihmettelin kun mekon kansss istuu niin helma pitää nostaa pois pyllyn alta ku tuntuu pahalta. Kaulaliina kuristaa. Vetskari ei saa osua leukaan. Farkut menee vakoseen ja tuntuu pahalta. Niin monta tappelua itkua ja hammasten kiristystä! Tätäkö se kaikki on ollu! Tuntuu pahalta että olen vain ajatellut jumpitteluksi. Päikkytäti tänään mainitsi että voihan se ollakkin tätä eikä kiukuttelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin pidin tätä aluksi ihan vain uhmailuna ja kiukutteluna.

      Ja tosiaan noita ahdistavia juttuja tuntuu olevan miljoona, nyt keväällä taas tuo kypäräongelmakin palannut meille.

      Tsemppiä myös sinne :)

      Poista

Kiitos, ilahdun kommenteista :)