Pingukakku ja uusi muumi

Vietettiin pienimuotoiset synttärit Veeralle sunnuntaina muutamien tuttujen kesken. Tarjolla oli pingviinikakkua, pullaa ja juustopiirakkaa. Mahdottomia en jaksanut leipoa, mutta nämäkin riittivät.

Meinasi olla taas työn takana löytää pinkkuihin mustaa sokerimassaa mutta Konneveden K-marketista sitten onneksi löytyi. Sieltä löytyi myös tämä Muumi keksipurkki joka oli ihan pakko ostaa.

Se ensimmäinen Muumi keksipurkkihan oli sellainen jossa päävärinä on vaaleansininen. Sitä meillä ei ole kun ei väri houkutellut ihan niin paljon kuin tässä toisessa.

Asiasta toiseen. Olen nyt kaksi päivää pitänyt ranteessani Polar Loop -aktiivisuusranneketta. Olen aina halunnut tietää paljonko kävelen töissä päivän aikana ja vastaus on että paljon. Voisin loppuviikosta kirjoitella oman jutun tuosta rannekkeesta.

Valoja ja kuulumisia

Täällä on jouluvalmistelut sillä mallilla että lapsista kolmas oksensi torstai-iltana. Perjantaina aamuyöllä heräsin itse korvasärkyyn ja menin heti aamulla terveyskeskukseen jossa lääkäri määräsi tulehtuneeseen korvaan tippoja jotka eivät auttaneet mitään.

 Lauantaina töiden jälkeen ajelin keskussairaalan päivystykseen jossa odotin 2.5 tuntia ja sain kuulla että korvakäytävä oli pahan tulehduksen vuoksi turvonnut jo lähes umpeen. Kipu oli jotain aivan järkyttävää. Viime yön olen nukkunut jotenkuten lukuisten särkylääkkeiden voimalla ja toivoen että antibiootit alkaisivat pian auttaa kunnolla.

Tänään lyhyen työpäivän jälkeen jaksoin viritellä vähän lisää jouluvaloja kotiin. Älä välitä keittiön sotkusta, en minäkään välitä. Se siivotaan sitten ihan viimeisenä. Sitten kun kaikki on leivottu. Ja pesty mattokin pääsee lattialle vasta silloin.

Isi on puistellut matot ja pyyhkinyt pölyt. Hirveästi ei nyt virtaa siivoamiseen enää ole, mutta niinä viimeisinä päivinä sitten loput. Mulla onkin taipumusta tuohon että viimehetken paniikissa suoriudun aina kaikista parhaiten. Olipa sitten kyse mainoksen tekemisestä töihin tai siivoamisesta. Paniikki laittaa pistämään parastaan.

Tärkein toive täksi jouluksi olisi että sairastelut nyt loppuisivat. Edessä on vielä kolme työpäivää, ja sitten me hijennymme, (tai siis oikeastaan luulen metelin vaan lisääntyvän) joulun viettoon yhdeksi päiväksi. Tai oikeastaan puolikkaksi koska työt taitavat kutsua jo joulupäivänä tai viimeistään tapanina.

Toivotan touhukasta alkuviikkoa sekä myös rauhallista joulua kaikille siltä varalta etten palaa asiaan ennen joulua. 

Joko teillä on kaikki jouluvalmistelut tehty?

Jouluttaa

Torstai-iltana inspiroiduin vaihtamaan jouluverhot keittiön ikkunaan. Keittiön ikkuna on pihatielle päin ja kun tuo uusi verho on noin lyhyt niin tuntui että ollaan keittössä vähän tarjottimella. Ongelman ratkaisi Viian huoneesta keittiön ikkunaan siirretty valotähti. Kuten arvata saattaa, ei Viia ollut ratkaisusta mielissään vaan vaati tilalle itselleen uuden valosarjan ja sen myös sai.

Paketointihommissakin olen ollut eilen ja tänään. Ei ole kaikki vielä paketissa mutta tähän saakka ostetuista suurin osa. Postillahan on nyt tarjous, postipaketin lähetys 5€ ja aion sen hyödyntää. Onneksi lähetettävät lahjat ovat jo hyvällä mallilla.

Lasten lahjoista irrottelin tänäkin vuonna kaikki laput jo valmiiksi niin ei jää ne roskat enää jouluaatoksi siivottavaksi ja laput irroiteltaviksi. Meillä ainakin on tytöillä tapana kiireessä sitten repiä niitä lappuja itse irti ja pahimmassa tapauksessa uudessa vaatteessa on jo reikä ennenkuin se on ehtinyt kertaakaan päälle. 

Ja pitihän se kuusikin kaivaa varastosta ja laittaa jo esille kun sille oli kesäisen järjestyksenvaihdon vuoksi niin hyvä paikkakin. 

Kuusessa on vielä hyvin tilaa uusille koristeille joita meinasin ehtiä ostaa tai tehdä itse lisää. Lemppareita ovat nämä isäni kihlatun Viialle ostamat Kalevalakorun joulukoristeet joita Viia saa aina joka joulu uuden.

Toiset tämänhetkiset lempparit ovat nämä bambit työpaikalta. Nämä on edellisvuoden mallistoa ja tajusin vasta tänä vuonna haluavani ne joten en ehtinyt ostaa näitä kuin kaksi.

Niin, ja sitten on tämä. Kuusiterroristi. Meno ei ole paljoa Matildan ja joulukuusen välillä viime vuoteen nähden muuttunut. Paitsi nyt se ylettää ottamaan koristeita korkeammalta kuin viime vuonna. 

Kävin eilen Ikeassa ja sieltä mukaan tarttui taas tuollainen pieni pöytäkuusi. Täytyisi vielä kaivella sille sinkkiruukku esille. Hirveästi himottaisi viritellä vielä lisää jouluvaloja sisälle mutta katsotaan maltanko mieleni.

Olen syönyt eilen ja tänään kuin porsas. Äsken käytiin vielä Matildan poikaystävän 2v juhlissa herkuttelemassa ja olen niin täysi että nyt on suuntana sohva ja kutimet. Viimeinen villasukkapari tulossa ja sitten alkaa lapasten teko.

DIY magneetit

Meille tuli töihin magneetteja ja ajattelin askarrella niistä jotain kivaa. No mitäpä muuta niistä voisi askarrella kuin magneetteja. Ostin työpaikalta myös lasisia "kiviä". Olisi tässä vaiheessa kannattanut myös lukea magneettipaketin teksti "vahva". Jotta askartelu olisi vähemmän kirosanojen sävyttämää ja enemmän mukavaa ja rentouttavaa puuhaa, suosittelen miedompien magneettien hankkimista.

Nämä kaverit jos asetti pöydälle n.15cm etäisyydelle toisistaan, kuului välittömästi helähdys, ja magneetit olivat kiinni toisissaan. Niitä ei todellakaan saanut kiskottua irti ilman työkaluja. Onnistuin jättämään kerran nahatkin väliin.

Mutta tällaisia sain aikaan.

Mustat olivat siis valmiiksi mustia ja niihin tein tekstit Dymolla. Magneetin liimasin kiveen kuumaliimalla. Se on muuten nimensä veroista. Kuumaa! Kuviolliset on tehty läpinäkyviin kiviin ja niihin liimasin ensin pohjaan kuumaliimalla kuviollisen paperin ja sitten magneetin.

Ihan kivojahan näistä tuli. Lahjaksi olin ajatellut mutta ei näitä voi ainakaan kahta kiveä samaan pakettiin tunkea :D

Sotkusta ja siivouksesta

Kahviaika -blogissa oli juttua aiheesta joka minullakin, niinkuin varmaan monella muullakin äidillä käy mielessä aika usein. Sotkujen siivoamiseen käytetystä ajasta ja siitä, onko siisti koti merkki hukkaan heitetystä ajasta.

Minäkin kyllä rakastan siistiä kotia. Kukapa ei. Jos pitäisi jotekin määritellä, kuinka siistiä meillä yleensä on, niin sanoisin ehkä että meillä on enimmäkseen melko siistiä. Tiedän koteja jotka ovat usein paljon sotkuisampia kuin meidän, ja tiedän koteja jotka ovat lähes aina siistimpiä kuin meillä. Me ollaan siinä välimaastossa.

Keittiöön pääsee melkein joka päivä jonkin asteinen sotku koska minä olen ainut joka siellä touhutessaan osaa HETI siivota jälkensä, ja se myöskin siivotaan joka päivä. Jos ei, niin sitten olen kipeä. Sama pätee olohuoneeseen. Lelut kyllä kerätään sieltä joka ilta koreihin tuohon olohuoneen nurkkaan. Siistiltähän se ei näytä mutta parempi nurkassa kuin levällään lattialla. Sitten kun Matilda siirtyy Viian huoneeseen, häviävät nämä olohuoneen lelukorit.

Aika monena iltana tekisi mieli lykätä keittiön siivousta seuraavan päivään, mutta tunnen jo itseni niin hyvin että olen kyllä oppinut siivoamaan keittiön iltaisin. Mikään ei saa huonommalle tuulelle kuin palaaminen työpäivän ja kauppareissun jälkeen sotkuiseen keittiöön laittamaan ruokaa. Ei kiitos. 

Ihan oma lukunsa ovat sitten nämä rojukasat. Tulee jotenkin todella lohdullinen olo kun bongaa jonkun muunkin kotoa tällaisen ryönäkasan. Näissä kasoissahan asuu kaikkea nenäliinoista latureihin. Meillä niillä on tapana kertyä tuohon mikron päälle. Mikron päällisen rojukasan selvitin muutama viikko sitten, ja se on toistaiseksi pysynyt ojennuksessa. Jes!

Kun oppii raivailemaan kulkiessaan, niin silläkin saa jo aika hyvin pidettyä kotia siistinä. Ajatelkaa, miten siistiä meillä olisi, jos perheen loputkin viisi jäsentä tekisivät niin ;) 

Kyllähän tämä ainainen siivoilu (sitä se tuntuu useinkin olevan) aika usein näin kauniisti ilmaistuna ketuttaa, mutta vielä enemmän minua ainakin ketuttaa liika sotku. Lähdenkin tästä hinnoittelemaan kirppistavaroita, niin onpahan ensi viikolla kotona vähemmän tavaraa jota levittää. Tavaroiden karsiminen  onkin luultavasti paras keino ainakin lastenhuoneiden kaaosten hallintaan.

Loppuun muutama muu vinkki kodin siistinä pitämiseen:

1. Älä päästä miestä ja lapsia enää kotiin.

3. Lakkaa siivoamasta. Odota, että joku muu tekee sen, mutta älä pitkästy odotellessa.

4. Sammuta valot (toimii vain pimeän aikaan).

5. Äärimmäinen hätäkeino:

Kaikki muumit laaksossa?

Ystävän kanssa tänä iltana pikaiseen pyörähdettiin s-marketissa ja pysähdyttiin muumimukien luo. Oli pakko ostaa itselle kahvimukiksi Nipsu muki.

Tämä on yksi lemppareistani. Koska se on mintunvihreä. Ja koska NIPSU. Oikeastihan tämä on meille jo viides. Ei viides muumimuki vaan viides nipsumuki. Mutta kun mulla ei ollut omaa!

Me ollaan kerätty lapsille näitä mukeja. Saavat ne sitten, kun muuttavat omaan kotiinsa. Suurin osa on saatu lahjaksi. Osan olen ostanut itse. Suurimaan osan on ostanut äitini. Hänhän keräsi tytöille muumikulhojakin mukien kaveriksi. Kunnes aloin odottaa kolmatta lasta. Sitten mummo luovutti. Nyt se koittaa saada Matildaa kiinni mukikokoelmassa ja totesi ettei tarviis kuulemma enempää lapsia tehdä, ei kuulemma saada sille ikinä samoja mukeja kerättyä.

Tässä pari kuvaa osasta kokoelmaa.

Arkikäytössäkin on muutamia. Mikko juo aina kahvinsa noista emalisista.

Vaikka näitä muumeja on nyt aikamoinen määrä, niin silti nämä eivät ole mikään pakkomielle. Ostan kausimukeja vain jos niissä on oikeasti mielestäni kaunis kuva. En siksi että "apua apua tää on saatava, kohta näitä ei enää tehdä". Meni hermo siihenkin, kun joka paikassa vouhotettiin niistä silmälasimukeista. Joo, ei oo meillä, eikä tarvita.

Tykkäätkö muumimukeista? Keräiletkö niitä, ja jos niin ovatko mukit arkikäytössä vai kaapissa koristeena?

Flunssa

Niinhän siinä sitten kävi, että tarttui tytöistä flunssa minuunkin. Kolmatta päivää olo on kaikkea muuta kuin hyvä. Tänää kuitenkin olen jaksanut olla jo pystyssä ja touhutakin jotain. No okei, en olis tehnyt mitään ellei olis pakko. 

Ja kuten kuvasta näkyy, en ollut pariin päivään juuri tehnytkään.



Viia sanoi eilen surkealla äänellä että "tuta sen mun tautun tetee tun sää oot tipee". Ei siihen voi oikein vastata mitään muuta kuin että "äiti tekee". Ja äiti teki, muffinit ja kakun ja voileipäkakun. Ja äiti toivottavasti saa huomiseen mennessä makuaistinsa takaisin että voi itsekin maistaa leipomuksiaan.



Viian kanssa keskusteltiin tänään muutama sana kuolemasta. Ei epäilystäkään mistä aihe muljahti mieleen. Äidin viime päivien zombiemaisesta ulkomuodosta ehkäpä. Nyt on varmaan pakko heittäytyä sohvalle, että olisi huomenna edes vähän virkeämmän näköinen.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Bambuiset tiskirätit

Sain 30 -vuotis lahjaksi ystävältäni bambuisen tiskirätin. Olin suunnitellut sellaisen ostamista jo kauan mutta se oli vain jäänyt. Nyt tätä yhtä rättiä testailtuani olen tullut tulokseen etten enää ikinä vaihda takaisin tavallisiin tiskirätteihin. 

Nämä baburätit eivät nimittäin muutu haiseviksi ja limaisiksi, ainakaan yhtä nopeaksi kuin tavalliset. Rätit voi pestä muun pyykin joukossa (1-2 kertaa viikossa) 60 tai 40 asteessa ja mitä useammin peset, sitä imukykyisemmiksi ja nopeammin kuivuviksi ne muuttuvat. 

Rätti kannattaa lämpimällä vedellä huuhtelun päätteeksi käyttää kylmässä vedessä ja ripustaa ilmavasti niin se säilyy raikkaampana pidempään. 

Nämä on myös huomattavasti tavallista tiskirättiä kivemman näköisiä. Oma ainokainen rättini on Kierti -merkkinen ja niitä tilasin tänään muutaman lisää. Myöskin Susannan työhuoneella on kivan näköisiä rättejä ja Myllymuksuilta tilasin myös bambufroteeta josta meinaan ommella rättejä itse (siitä ei välttämättä hyvää seuraa).

Kiertin verkkokauppaan pääset tästä. Susannan työhuoneen verkkokauppaan tästä. Hankasalmella näitä löytää Tuliaistuvasta. Kannattaa kokeilla!

Muutama kuva keittiöstä

Täältä voit katsoa miltä keittiössä näytti ennen. Olen edelleenkin sitä mieltä että on sääli piilottaa kivat tavarat kaappiin, ja ettei avohyllyjen puhtaana- ja siistinäpidossa ole mitään ongelmaa. Kun meille ei laitettu niitä pölynkerääjähyllyjä (joita ne kolmannet hyllyt olisi olleet) niin ei näille joiden tavarat on päivittäin käytössä, edes pahemmin pölyä ehdi kertyä.Todennäköisesti tehdään vähän perusteellisempi keittiöremontti jossain vaiheessa, mutta yläkaappeja ei sitten siihenkään kyllä tule. 

Ja tämä viimeinen kuvahan ei ole keittiöstä vaan ruokailutilasta, josta voi katsoa enemmän täältä.

Viikonlopun touhuja ja olohuoneen muutosta

Eihän se olkkari suinkaan valmis ole, mutta järjestystä on nyt vihdoinkin vaihdettu, kuten Instagramin seuraajat varmaan ovat jo huomanneetkin. Eihän sitä suunniteltukaan kuin kahdeksan vuotta. Kunhan saan kaiken paikoilleen, otan sitten vähän parempia kuvia.

Uusi vanha lipasto tv-taso on ihana. Juuri sellainen kuin halusinkin! Se löytyi Torista. Aluksi mallattiin sitä tuohon nurkkaan mutta eihän se siihen käynyt.

Johtohelvetti pitäisi saada piiloon. Lyhempi ruma musta johto on kuulemma jo tilattu. Mietin olenko ihan piemeä jos virkkaan siihen valkoisen pötkyläpäällisen.

Jalkalamppu on lähdössä. Tai no. Sellaisen pyynnön esitin miehelleni jonka lampusta on kyse. Miesrukka pyysi että saisi sentään pitää saippuapumppunsa (jäätävän ruma). Sen saa pitää. Omassa vessassaan ;) Niin ja sitä sohvapöytää meille ei taida tulla vieläkään. Mutta tällaista kaappikelloa olin ajatellut. Ihana.

Ja vähän kynttilänjalkojakin kerkesin jo tilata. Onneksi tilasin jo, taisi toinen malli näistä loppua heti verkkokaupasta.

Sisustusintoa olisi nyt kovastikin. Voimat vaan on tän hitsin nuhan vuoksi vähän vähissä. Viikonloppuna keskityin enimmäkseen tähän olohuoneen järjestyksen miettimiseen ja sen illalla huomasi, vai mitäpä tuumit tästä keittiöstä?

En edes tiedä miten tuon sotkun pystyi saada aikaan kun kakkukin oli valmiista pohjasta tehty. 

Meillä on yksi (paras) myymälä myös Konnevedellä. Konnevedellä vietettiin viime viikonloppuna perinteisiä Konnevesipäiviä ja Savottamarkkinoita. Laittelin kaupan edustalle vähän sisustustavaraa esille.

Sellainen viikonloppu täällä :)