Sen pituinen se

Talviloma oli ja meni. Huomenna alkaa työt ja edessä onkin aika pitkä viikko. Tämä viikko meni enemmän sairastellessa ja vähemmän tehdessä. Välillä sohvalla ja välillä sängyllä maatessa. Välillä ajatellen ja välillä ajattelua vältellen. Ainakin miljoona koneellista pyykkiä pesten ja kiukutenkin.

Mutta myös ihanien ihmisen kanssa. Sellaisten, jotka saa nauramaan vaikka pyyhkimällä vahingossa auton tuulilasista loskat naamalle ja sellaisten jotka lähtee mukaan kirppikselle. Sellaisten jotka pelastaa tylsän päivän viemällä Ikeaan ja joiden kanssa tepettien rapsuttelukin on kivaa. Sellaisten, joiden kanssa voi nauraa sellaisille jutuille joille ei ehkä oikeasti saisi.

 Ja siitä sairastelusta. Ihan kiva että ne osui tälle viikolle, ainakin töiden kannalta. Ja sitäpaitsi sohvalla maatessa on ehtinyt saada kovin monta ideaa kevätsisustukseen. Niin, ja vaikka lenkille pääsin vain kerran, niin tietokoneella en ole istunut lomalla oikeastaan lainkaan. 

Nyt kun vielä selviäisi tästä ihmeellisestä pyörryttävästä jalat on makaroonia -olosta ja jaksaisi tulevat 3 tavallista työläämpää työviikkoa ja tämän kaiken muun meneillään olevan häsellyksen. Ehkä sitten on jo enemmän kevätkin. 

Lomaa osa 2.

Viikonloppuisen mummolareissun jälkeen pakkasin Matildan ja muutaman kassillisen tavaraa autoon ja matkustettiin Suolahteen Matildan kummitädin ja kummipoikani luo yöksi. 

Käytiin kirpputorilla ja kaupoilla haisevien lastemme kanssa (tietysti ne kakkii just silloin). Syötiin tortilloita ja karkkia. Ihmeteltiin pientä poikaa ja paimennettiin Matildaa. 

Onneksi keli salli välikausihaalarin laittamisen. Matilda kun päätti istahtaa lähtöä edeltäneenä iltana toppahaalariinsa ilman vaippaa ja loput voikin jo arvata. Onneksi tuli lähdettyä. Näitä tyyppejä on aina kiva nähdä ja harvassa kylässä sitä tuntee olevansa yhtä kotonaan kuin tuolla vaikka yövyttiinkin vasta toista kertaa.

Meillä on muuten täällä kotona lastenhuoneessa nykyisin tämmöinen sisustus. Tai no onhan se homma tuostakin jo vähän edennyt ja sänkykin tyhjennetty tavarasta mutta....levällään ja sekaisin kaikki. Huoh.

Talviloma

Selvisin vatsataudista. Sain tilalle nuhan. Ja hermoromahduksen. Siitä en ole vielä selvinnyt. Mutta olen lomalla. 

Ensin pari yötä mummolassa (ähky). Nyt yksi yö kotona ja sitten kummipojan luo yökuntiin. 

Nokkakiven huvipuistossa

Käytiin tänään viimeisenä kesälomapäivänäni lasten kanssa Nokkakiven huvipuistossa. Puisto sijaitsee Lievestuoreella 9 tien varressa, oman työpaikkani kanssa samassa pihapiirissä. Kylläpä päivä tälle reissulle valittiin kun rallien takia oli parkkipaikat aivan täynnä ihmisiä. Ei kuitenkaan tämä juurikaan meidän päivää haitannut. Lähdettiin puistosta rallikansan häivyttyä ensin parkkipaikoilta.

Meillä oli kiva päivä vaikka ilma oli todella painostava. Puisto on viihtyisä. Siellä ei yleensä ole juurikaan ruuhkaa ja se on sen verran pieni, että siellä voi päästää jo Viiankin ikäisen lapsen siskojen kanssa kulkemaan hetkeksi vapaamminkin. Vaikka puisto onkin oivallinen pienempien lasten kannalta, niin löytyy sieltä hurjempiakin laitteita. Sisäänpääsy alueelle on ilmainen ja rannekkeidenkin hinnat ovat todella kohtuulliset. Tästä voit katsoa hinnastoa.

Jos ei halua ostaa syötävää puistosta tai alueella olevasta ravintolasta, voi istua syömään omia eväitään pöytiin joita on useammassakin kohdassa puistoa. Siellä on myös grilli jossa vai paistaa makkaroita ym. Ison liukumäen luona on myös pöytiä ja pienempi liukumäki taaperoikäiselle. Matilda kävi laskemassa mäkeä, ja yhdessä laitteessakin käytiin mutta tyttöä ärsytti paikallaan istuminen suunnattomasti joten se siitä sitten. Eniten taisi Matildaa kiinnostaa puiston perällä olleet lampaat joita sai käydä rapsuttamassa ja ruokkimassa.

Meidän kokemusten perusteella voin suositella lämpimästi! 

Ps. Oletko nähnyt puiston mainoksen telkkarissa? Meidän tytöt rapsuttavat siinä lampaita.

Ajatuksia tulevasta syksystä

Suomalaisena minun kuuluisi rakastaa hellettä ja inhota syksyä. No, minäpä rakastan syksyä, en välitä helteestä ja inhoan pakkasia ja lunta. Siksipä tuleva syksy ei harmita yhtään (paitsi että sitä seuraa se inhottava talvi). Varsinkin liikkuminen helteellä on ollut minulle aina tosi vastenmielinen ajatus. Nyt olen super ylpeä itsestäni. Olen harrastanut liikuntaa 5-6 päivänä viikossa jumalattomasta kuumuudesta huolimatta. Kahvakuulaa, vatsalihastreenejä ja lenkkeilyä. Juosta en paljon tällä kelillä kykene mutta reipas kävely onnistuu kyllä. Ja olen kävellyt paljon!

Syy rakastaa syksyä nro1: Raikkaat ulkoilu/liikkumiskelit

Joudun rasvata ihoani yhtenään, kesät talvet. Hassua kyllä, mutta kesällä vielä enemmän, koska aamulla joutuu laittamaan aurinkorasvaa ja illalla vielä itseruskettavaa kosteusvoidetta jalkoihin joihin ei aurinko tartu. Koska jalat on jatkuvasti näkyvissä, koska on niin hiton kuuma ettei voi laittaa pitkiä housuja. Tästä syystä myös jalkoja saa sheivata yhtenään. 

Syy rakastaa syksyä nro2: Voi unohtaa aurinkoirasvan ja valkoiset kintut. Jos jalkakarvat on unohtunut ajaa, se ei aiheuta katastrofia.

Vaikka kesäyöt onkin ihan huippuja, on niissä toinenkin puoli. Nyt kun työt alkavat, on pakko päästä nukkumaan aikaisemmin. Kesällä se ei vaan onnistu. Liikaa valoa? Pimennysverhosta huolimatta valvoin viime yönäkin sängyssä vaikka kuinka kauan, vaikka menin sinne vasta puolen yön jälkeen. 

Syy rakastaa syksyä nro 3: Pimenevät illat ja yöt.

Ja sitten ne loput:

Syy nro 4: The Walking Dead alkaa taas

Syy nro 5: Kynttilät

Syy nro 6: Viivin, Viian, Isän, Mikon ja Sannan synttärit (joo, ei ehkä lohduta sua).

Syy nro 7: Häät. Pitkästä aikaa häät, ja vieläpä aikuisten kesken.

Syy nro 8: Punkit vähenee/häviää/kuolee. Kissan voi taas toivottaa tervetulleeksi sohvalle ja lasten viereen sänkyihin.

Syy nro9: Syksyyn jemmattu yksi kesälomaviikko

Syy 10: Lapsilla alkaa koulut ja normaali arkirytmi palautuu.

Noniin, ei kai syksy voi enää kenestäkään tuntua vastenmieliseltä ajatukselta?

Ja voisko joku nyt tehdä mulle listan talven positiivisista puolista? Itse kun en keksi mitään muuta kuin joulun. Ja erään pikkuisen kaverin syntymän jota jo kovasti odotan.

Synttärit

Lauantaina vietin synttäreitäni muutaman ystävän kanssa. Käytiin Revontulessa keilaamassa ja syömässä. Mukavaa oli ja ruoka oli hyvää, vaikka keilahalli olikin kuin sauna. Hiki valui vaikka kylmää aikuisten juomaa olikin tarjolla (sitten kahden vuoden tauon jälkeen). 

Sain ihania lahjoja, joista olin todella yllättynyt. Yllättynyt siitä kuinka jokainen lahja oli ihan minun näköiseni. Graafisia kuvioita, harmaata, suklaata, hopeaa ja Iittalaa. Yleiskonerahastoakin oli kartutettu. Ei voi mennä metsään. Huomasi kyllä, että lahjan antajat olivat ostaneet lahjat ajatuksella!

Illan päätteeksi käytiin paikallisessa rantabaarissa. Se hyvä puoli tuossa reissussa oli, että vaikka mittarissa onkin kohta kolmekymmentä, siellä tunsi itsesä näiden karaokesankareiden keskellä nuoreksi ;)

Mukavaa oli, kiitos siitä kuuluu seurueelle!

Päiviä

Joskus on ihan omituisia päiviä. Kaikki pikku asiat tuntuvat pistävän vastaan ja menevän päin mäntyä. Usein se alkaa jo heti aamusta. Kuten eilen. Kahvinpuruja oli jäljellä ihan vähän. Niistä sai keitettyä kupillisen laihaa kahvia. Luulin eilen herätessäni että on torstai mutta kännykkäni kertoi karun totuuden. Näytössä luki keskiviikko. 

Postilaatikkoon tuli mekko jonka olin tilannut. Siitä oli yksi sauma auki. Lähdin viemään mekkoa postiin, mutta se jäi kotiin. Mentiin sitten kauppaan. Piti ostaa Viialle jokin valmisruoka koska oli jo kiirus syömään ja että voisin tehdä päivällisen vasta myöhemmin. Unohdin ostaa sen. Tämän huomasin vasta toisen kauppareissun jälkeen. Jouduin nimittäin kääntymään kotipihassa takaisin kun huomasin Matildan viskanneen hattunsa matkalle. Tietysti melkein kaupan pihaan, eikä yhtään lähemmäs. Matilda nukahti rattaisiin tuolla toisella reissulla, ennen ruokaa. Ja nukkui sen vuoksi vain 30min ja heräsi räkäisenä. 

Tänä aamuna taas Matilda oli alasti terassilla sen aikaa kun laitoin pyykkejä koneeseen. Kodinhoitohuoneen ikkunasta näkee terassille ja huomasinkin että tyttö hääri siellä kastelukannun kanssa. Kohta Viia alkaa huutaa "ei, älä tuo sitä tänne". Menen katsomaan. Matilda on kastelukannun kanssa sisällä ja Viia ilmoittaa että kannussa on mutaa. No eihän se mitään multaa ollut, vaan sontaa. Ja sitä sontaa oli Matildan lisäksi pitkin terassia. Oli kastelukannun nokalla sitä kaivanut ja levittänyt. Olin juuri eilen putsannut terassimatot. Kyllä aamulla kävi mielessä, että mahtaako päivästä tulla eilisen kaltainen. 

Mutta ihan kiva päivä meillä oli. Käytiin jätskillä ja uimassa. Treenatakin jaksoin helteestä huolimatta. Oikeastaan olen todella tyytyväinen siihen, miten olen jaksanut käydä lenkillä/kuulata/jumpata 6 päivänä viikossa vaikka olen niitä ihmisiä joiden elimistö ei pahemmin helteestä välitä.

Yksi lomapäivä

Tuijotukset ekassa kuvassa. Ne oottaa pääsevänsä uimaan. Siksi me käydään uimassa heti aamuhommien jälkeen. Matildaa kiinnostaa kahlailun sijaan enemmän laiturille juokseminen (jipii). Tietty kivet kourassa mennään niinkuin aina. Viivillä oli toissapäivänä lämpöä ja eilen vielä jäsensärkyä. En päästänyt uimaan.

Tuli tehtyä pitkästä aikaa kaikkien jämäruokien äitiä, pyttipannua. Se on kyllä huippuruoka. Siihen voi tunkea mitä vain. Tällä kertaa sinne meni lauantain ja sunnuntain keitettyjen perunoiden ja porkkanoiden jämät. Jauhelihapihvejä ja grillattua maissia lauantailta sekä loput munat kennosta. Ainoastaan nakkipaketin ostin kaupasta ja vihreitä linssejä keittelin lisukkeeksi. Kaikille maistui.

Viimeinen kuva on epätoivoinen albinokinttujen rusketusyritys Matildan päiväuniaikaan. Rusketun todella huonosti jaloista enkä oikein kyllä jaksaisi maata auringossakaan varttia pidempään. Ostin Doven asteittain ruskettavaa voidetta ja sitä jo eilen laitoinkin, kuten kuvasta EI huomaa :D

Päivä on mennyt suht nopeasti ihan näiden uimareissun, ruokaostosten, ruuanlaiton,puistoilun ja raivailun merkeissä, mutta olihan se taas mukava saada illaksi aikuinen kotiin. Sille voi puhua sitä aikuista, mikäli meidät jo sellaisiksi luetaan?