Jostain kai se on aloitettava

Se kevään laittaminen. Vaikka sitten vessasta näköjään. Piti siis kertoa siitä, kuinka jännästi nämä mieltymykset värien suhteen vaihtuvat. En ole ikinä tykännyt sinisestä ja vihreästä, mutta nyt meille on alkanut kerääntyä mintunvihreitä ja jopa turkooseita tavaroita.

Koruteline on itse ilmoitustaulusta ajat sitten askarreltu.

Vessaan ostin turkoosin pyyhkeen ja maton sekä mintunvihreät metalliset säilytyskorit. Jälkimmäiset omalta työpaikalta.

Vessa on pieni, kaapit on täynnä ja pöydillä tavaraa koska tykkään että päivittäin käytössä olevat tavarat ovat käden ulottuvilla.

Mutta nyt lähden lenkille. Mukavaa alkavaa viikkoa :)

Joulutervehdys ovessa

Tällaisen sain tänään aikaan yrjöpyykkien pesemisen lomassa. Pala liitutaulutarraa kodinhoitohuoneen oveen. Meillä siis mennään ruokailutilasta kodinhoitohuoneeseen ja tämä tarra tuli nyt ruokailutilan puolelle ovea.

Ei niin kiva kuin inspiraatiokuvat. Liitutaulutussi olisi tässä hyvä mutta mulla oli vain tavallinen liitu käytössä. Se hyvä puolihan tässä on että tuon voi aina pyyhkiä pois ja koittaa tehdä parmman tilalle. 

Sopii kivasti meidän musta-valkoiseen ruokailutilan sisustukseen. Ovi on tuossa taulujen vieressä oikealla.

Lanttulaatikko

Teen joka vuosi laatikot joulupöytään itse. Julkaisin ohjeen blogissa jo viime jouluna, mutta kun se nyt on taas ajankohtainen niin tässä se taas tulee. Jos et ole ennen kokeillut laatikoiden tekoa itse, niin suosittelen koittamaan. 

Yksinkertaisena tästä määrästä tulee yksi tuommoinen kahden litran vuokallinen. Minä tein äsken kolme vuokallista.

1 kg lanttusosetta

2dl kuohukermaa

1dl korppujauhoja

1 muna

Voita

0,5dl siirappia

1tl suolaa

1/4 tl valkopippuria

1/4 tl inkivääriä

Sekoita kulhossa kuohukerma ja korppujauhot. Lisää lanttusose ja muut aineet, sekoita hyvin. Kaada voideltuun vuokaan. Ripottele laatikon pinnalle korppujauhoja, painele kuviot lusikalla ja lisää päälle voinokareita. Pakasta tai paista 175 asteessa n. pari tuntia.

Koitan tällä viikolla saada vielä porkkanalaatikon ja imelletyn perunalaatikonkin tehtyä. Yksi kakkukin on tilattu perjantaiksi joten saapa nähdä ehdinkö taas kaiken. Paketointi- ja korttihommiakin olisi vielä jäljellä ja kaiken tämän lisäksi pää pursuilee sisustusideoita just nyt! 

Parit paketit taas

Tänään olen, ylläri ylläri, paketoinut vähän lisää. Kodinhoitohuoneen lattiat on täynnä paketointivehkeitä. Tuntuu liian työläältä kerätä ne joka kerta pois ja sitten taas kaivaa kohta esille. Tänään sitten päätin jättää ne levälleen  ja sulkea kodinhoitohuoneen oven. Pienin ei pääse sotkuun käsiksi. Toimii ainakin teoriassa. 

Sukkia olen saanut aikaiseksi ne viisi paria jonka muistaakseni itselleni minimiksi asetinkin. Nyt olen pitkin hampain päätellyt niitä. Tulossa on kinkkiset kirjoneulelapaset joiden toisen parin ajattelin väkertää ensi yönä. Kyllä mä vielä ehdin kaiken ennen joulua?

Tällä viikolla en ehtinyt pitämään vapaapäivää, mutta huomenna pidän vapaan ja lähden kohti Suolahtea viemään pienelle kummipojalleni ja hänen äidilleen paketteja. Ajattelin myös saada joulukortit kirjoitettua ja ainakin lanttulaatikot tehtyä pakastimeen.

Kivaa ensi viikkoa kaikille :)

Verho heinäseipäästä

Muistatko kun viimeksi kerroin saaneeni idean jota en päässyt toteuttamaan koska minulla ei ollut siihen kaikkea tarvittavaa. No nyt se idea on toteutettu. Halusin oksan, johon laittaa roikkumaan jotain. Laitoin siis ystäväpojalle viestiä, että voisko se etsiä mulle oksan. Seuraavana päivänä oli oven edessä heinäseiväs ja oksa. Vielä parempi.

Töistä löytyi rikkonaisia kransseja joista irrottelin käpyjä jotka maalasin spraymaalilla. Narut käpyihin kiinnitin kuumaliimalla. Olis ollut tosi  paljon kivempaa jos kävyissä olisi ripustuslenkit luonnostaan. Lisäsin vielä tuohia ja muutamia tähti- ja kuusikoristeita.

Seiväs siis pääsi olohuoneeseen verhon virkaa toimittamaan. Tilalta saivat väistyä vanhat kellastuneet laskosverhot. Ostan sitten kevääksi uudet. Seiväs on kiinnitetty narulla laskosverhojen koukkuihin.

Lisäsin vielä valot. Harmi kun en onnistu kuvaan vangitsemaan sitä miten kivalta näyttää valoilla täällä livenä.

Kynttelikön uusi elämä

Tiedätkö sen olon kun on pitäisi päästä näpertelemään jotain ja se olo ei vaan häviä ennenkuin olet keksinyt jotain näperreltävää? No tänään oli sellainen olo. Keksin kyllä mitä olisin tehnyt mutta koska siihen ei löytynyt kaikkia tarpeita kotoa, en voinut aloittaa. Päädyin tonkimaan joulukoristelaatikkoa ja sen vierestä löytyi puun värinen kynttelikkö.

Mietin, että eipä tuokaan käy värinsä vuoksi meillä mihinkään, ja että ei oikeastaan ole nämä tavallisen malliset kyntteliköt miellyttäneet silmää pariin vuoteen. Ja siitähän se ajatus sitten lähti.

Ylimääräiset härpäkkeet pois ja mustaa askartelumaalia pintaan. Maali on peittävää, helppo levittää ja kuivuu nopeasti. Käväisin maalin kuivuessa suihkussa ja suihkun jälkeen teippasin musta-valkoisella masking teipillä kynttilöihin rinkulat.

Tämä käy meillä värityksensä puolesta niin moneen paikkaan etten ole vielä keksinyt mihin  sen laitan. Lopputulokseen olen jokatapauksessa tyytyväinen.

Jouluttaa

Torstai-iltana inspiroiduin vaihtamaan jouluverhot keittiön ikkunaan. Keittiön ikkuna on pihatielle päin ja kun tuo uusi verho on noin lyhyt niin tuntui että ollaan keittössä vähän tarjottimella. Ongelman ratkaisi Viian huoneesta keittiön ikkunaan siirretty valotähti. Kuten arvata saattaa, ei Viia ollut ratkaisusta mielissään vaan vaati tilalle itselleen uuden valosarjan ja sen myös sai.

Paketointihommissakin olen ollut eilen ja tänään. Ei ole kaikki vielä paketissa mutta tähän saakka ostetuista suurin osa. Postillahan on nyt tarjous, postipaketin lähetys 5€ ja aion sen hyödyntää. Onneksi lähetettävät lahjat ovat jo hyvällä mallilla.

Lasten lahjoista irrottelin tänäkin vuonna kaikki laput jo valmiiksi niin ei jää ne roskat enää jouluaatoksi siivottavaksi ja laput irroiteltaviksi. Meillä ainakin on tytöillä tapana kiireessä sitten repiä niitä lappuja itse irti ja pahimmassa tapauksessa uudessa vaatteessa on jo reikä ennenkuin se on ehtinyt kertaakaan päälle. 

Ja pitihän se kuusikin kaivaa varastosta ja laittaa jo esille kun sille oli kesäisen järjestyksenvaihdon vuoksi niin hyvä paikkakin. 

Kuusessa on vielä hyvin tilaa uusille koristeille joita meinasin ehtiä ostaa tai tehdä itse lisää. Lemppareita ovat nämä isäni kihlatun Viialle ostamat Kalevalakorun joulukoristeet joita Viia saa aina joka joulu uuden.

Toiset tämänhetkiset lempparit ovat nämä bambit työpaikalta. Nämä on edellisvuoden mallistoa ja tajusin vasta tänä vuonna haluavani ne joten en ehtinyt ostaa näitä kuin kaksi.

Niin, ja sitten on tämä. Kuusiterroristi. Meno ei ole paljoa Matildan ja joulukuusen välillä viime vuoteen nähden muuttunut. Paitsi nyt se ylettää ottamaan koristeita korkeammalta kuin viime vuonna. 

Kävin eilen Ikeassa ja sieltä mukaan tarttui taas tuollainen pieni pöytäkuusi. Täytyisi vielä kaivella sille sinkkiruukku esille. Hirveästi himottaisi viritellä vielä lisää jouluvaloja sisälle mutta katsotaan maltanko mieleni.

Olen syönyt eilen ja tänään kuin porsas. Äsken käytiin vielä Matildan poikaystävän 2v juhlissa herkuttelemassa ja olen niin täysi että nyt on suuntana sohva ja kutimet. Viimeinen villasukkapari tulossa ja sitten alkaa lapasten teko.

Maistuisko porobisse?

Naureskelin jo viime joulun  aikoihin Pinterestissä näkemilleni poroiksi tuunatuille kaljapulloille. Tänä vuonna idea pääsi ihan toteutusasteelle saakka. Hiukan huvitti kaupassa katsella kaljapulloja miettien mistä tulee parhaat porot.

Nämä porobisset päätyvät joululahjaksi isälleni. Ajattelin kerätä koriin näiden lisäksi myös jotain syötävää.

Ekat joululahjat paketoitu

 Olen ostanut monia lahjoja, painanut itse lahjapaperia ja haalinut kasaan paketointitarpeita mutta itse paketoinnin aloitin vasta tänään. Enkä kovin pitkälle päässyt. Valmista tuli kahden paketin verran. Ensimmäinen on äidilleni. Toinen lähtee Huittisiin. Sisältö kummassakin sama.

Karkkikeppejä ostin pari laatikollista. Ne on aika kivan näköisiä ja taitavat olla aika hyvän makuisiakin. Meillä voi onneksi toisille aikuisille meneviä lahjoja paketoida Viiankin nähden. Viia kun tietää, ettei tontut kerkeä aikuisille lahjoja tehdä, kun niiden täytyy tehdä kaikille lapsille. Siksi aikuiset auttaa tonttuja ja ostaa toisilleen lahjoja.

Tällä viikolla olen

-Pysynyt ruodussa edelleen. Syönyt lähes kellon tarkasti joten enää en tarvitse tähän kelloa koska vatsa kyllä ilmoittaa paljonko kello on.

-Kerennyt vierailla lemppariblogeissani liian vähän.

-Ollut vihainen ja kyllästynyt käskemiseen ja pyytämiseen.

-Tehnyt paljon töitä ja vielä enemmän kotitöitä.

-Kytännyt malttamattomana kännykkää.

-Odottanut kummipoikani syntymää.

-Tehnyt jotain tavoistani poikkeavaa ja mennyt sairaalaan katsomaan sitä poikaa. Minä kun en ikinä mene sairaalaan katsomaan vauvoja. Mutta nyt en yksinkertaisesti malttanut enää odottaa.

-Saanut käteeni meidän valmiit joulukortit ja miettinyt miksi en ole aiemmin hoksannut teettää niitä täällä omalla kylällä. Valmistuivat päivässä, ei tarvinnut stressata ehtiikö jouluksi ja koska ne nyt tulee ja onko laatu varmasti sitä mitä odotettiin.

-Neulonut joululahjasukkia yötöinä. Tässä asiassa olen kyllä ylittänyt itseni. Neljäs pari jo. Neljäs!

-Ostanut joululahjoja.

-Painanut lisää joulupaperia perunalla. 

-Leikeillyt iltamyöhään lumihiutaleita.

-Nähnyt unta että kusin ystäväni lyhtyyn (no nii-in).

-Lenkkeillyt.

Taiteilut taikataikinasta

Olin jo melkein kokonaan unohtanut tämän mainion idean, kunnes jossain blogissa törmäsin siihen. Taikataikinaan. Ja aloin tietysti heti miettiä mihin sitä voisi käyttää. Ensimmäisenä tuli mieleen painaa siihen Matildan kädenjälki. Seuraavaksi sunnittelinkin jo joulukuusen koristeita ja nimilappuja joululahjoihin. Nukkekotiin voisi tästä tehdä vaikka mitä ja ja ja....

Toissailtana tein ensimmäisen koeannoksen ja eilen maalasin. Tällaisia tuli:

Koristeet ripustin kuvauksen ajaksi ruokailutilan lamppuun, ja siihenhän ne käykin ihan kivasti. Joka joulu siitä on jotain roikkunutkin. 

Taiteilija itse osoittaa sormellaan luomustaan.

Ohje taikinaan:

3dl vehnäjauhoja

1.5dl suolaa

1.5dl vettä

1rkl ruokaöljyä.

Taikina on siis täysin myrkytöntä siltä varalta että pienet apulaiset haluavat sitä maistaa, mutta niin suolaista että tuskin maistavat toiste. Taikinatuotokset voi kuivattaa uunissa 125 asteessa vähintään tunti. Kuivuvat myös huoneenlämmössä mutta se on hidasta.

Tuntuu nämä mun askartelut menevän ilta/yöhommiksi aina. Ei oikein viitsi levittää mitään vehkeitä alkuillasta esille 1.5v terroritekijän vuoksi. Ideoita pursuaa (tilasin taas vähän maaleja) mutta kun välillä pitäisi nukkuakin. Sukatkin on kesken ja monta paria vielä tekemättä. Joulu senkun lähenee.

Saatan palata vielä illalla kertomaan, kuinka sokeriton marraskuu on sujunut. Hyvää viikonloppua :)

Tu(u)narit sairastuvalta moi!

Matildan antibiootit tehoaa ja tytössä alkaa olla virtaa entiseen tapaan. Ihan tervetullutta, koska se että reilu 12 kiloa on liimautuneena kiinni, tekee kaikista perusjutuista kuten vessa käymisestä ja ruuanlaitosta hieman haastavaa. Omakin nuha alkaa olla siinä vaiheessa että jaksaa jo touhuta joten kävin seuraavan pikku projektin kimppuun.

Töihin tuli tällaisia isoja lasipurkkeja syksyllä ja monta kertaa emmin tämän ostamista. Hintaakin oli mokomalla vain alle vitosen ja kun vihdoin keksin mitä purkille tekisin, kiikutin sen kotiin. Kunnianhimoisena suunnitelmanani oli maalata purkkiin pitsikuviot tuota yläkuvassa näkyvää muovista tablettia apuna käyttäen. Ei onnistunut. Siitä tuli ihan hirveä ja rapsutin kaikki pois. Piti ottaa käyttöön varasuunnitelma.

Liimasin liitutaulutarrasta (en löytänyt kontaktimuovia) sydämen muotoisen palan kummallekin puolelle purkkia ja maalasin kolikolimaalilla tuollein häivyttäen sydänten ympärykset. Purkin suuhun kiepautin vielä pitsinauhan ja sisälle laitoin kynttilän. Kynttilä heijastaa seinälle sydämen kuvan.

Blogia pidempään seuranneet huomasivatkin varmaan että tämä on minun makuuni ihan liian romanttinen. Lähtee siis lahjaksi, niinkuin oli tarkoituskin. Tarkoitus olisikin tehdä tänä vuonna isompi osa joululahjoista itse. Sukkien tekokin etenee, ja sitten jouluviikolla voin alkaa lahjaleivonnaisten tekemisen.

Isänpäiväkortti

Meinasin julkaista vasta isänpäivänä mutta ajattelin sitten että jospa jollain on vielä idea hukassa, niin tässä olisi yksi. Lapset kyllä olivat tehneet hienot kortit hoidossakin, niistä kuvia sitten isänpäivänä.

Matilda ei oikein tykännyt tuosta jalanjäkien painamisesta sormiväreillä.

Tämä päivä alkoi taas terveyskeskukseen soittelemalla. Kaksi antibioottikuuria kuukaudessa ei ollut riittävä vaan tänään saatiin kolmas kuuri ja lähete sairaalaan, jospa saataisiin ne putket korviin. Itselläkin on nuha ja veto vähän poissa.

DIY magneetit

Meille tuli töihin magneetteja ja ajattelin askarrella niistä jotain kivaa. No mitäpä muuta niistä voisi askarrella kuin magneetteja. Ostin työpaikalta myös lasisia "kiviä". Olisi tässä vaiheessa kannattanut myös lukea magneettipaketin teksti "vahva". Jotta askartelu olisi vähemmän kirosanojen sävyttämää ja enemmän mukavaa ja rentouttavaa puuhaa, suosittelen miedompien magneettien hankkimista.

Nämä kaverit jos asetti pöydälle n.15cm etäisyydelle toisistaan, kuului välittömästi helähdys, ja magneetit olivat kiinni toisissaan. Niitä ei todellakaan saanut kiskottua irti ilman työkaluja. Onnistuin jättämään kerran nahatkin väliin.

Mutta tällaisia sain aikaan.

Mustat olivat siis valmiiksi mustia ja niihin tein tekstit Dymolla. Magneetin liimasin kiveen kuumaliimalla. Se on muuten nimensä veroista. Kuumaa! Kuviolliset on tehty läpinäkyviin kiviin ja niihin liimasin ensin pohjaan kuumaliimalla kuviollisen paperin ja sitten magneetin.

Ihan kivojahan näistä tuli. Lahjaksi olin ajatellut mutta ei näitä voi ainakaan kahta kiveä samaan pakettiin tunkea :D

Lauantai-illan DIY

Tilasin netistä posliinitussit. Ideana oli että lapset voisivat koristella lahjaksi mukeja tai muita astioita. Sitten innostuin itsekin koikeilemaan. Oli tarkoitus aloittaa yhdestä isosta lautasesta, mutta se lautanen ei ollutkaan kotona joten kohteeksi joutuivat kulhot.

Tässä harjoituskappaleet lähdössä kuivumaan.

Täytyy ehdottomasti tilata vielä musta tussi ohuemmalla kärjellä niin saa tehtyä tarkempaa ja ohuempaa jälkeä. Onneksi siis harjoittelin näillä kulhoilla, enkä päässyt heti tekemään sitä meinaamaani lautasta jonka kuvioinnista on tulossa aika pikkutarkka. Täytyy myös ostaa lisää valkoisia astioita.

Muutamassa blogissa olen törmännyt viimeaikoina aiheeseen "mitä äidit tekee kun lapset nukahtaa" ja tässäpä minun vastaukseni kysymykseen: sotkee posliinitussilla, painaa perunalla  tai rakentaa joulukalenteria. Maanantaisin katson Walking deadia, joskus jotain leffaa ja toisinaan painun itsekin ajoissa nukkumaan.

Diy lahjapaperi. Paina perunalla!

Olen jo maininnut aiemminkin, että tykkään paketoinnista. Mielestäni kaunis paketti viimeistelee hyvän ja ajatuksella annetun lahjan. Olen tuskaillut kauppojen lahjapaperivalikoimien kanssa jo monena jouluna. Ei tahdo löytyä mieluisia. Tänä vuonna päätin tehdä jotain asialle itse.

Tilasin akryyliväriä askartelukaupasta. Mustaa näin alkuun. Ja kaivoin jääkaapista esiin pari perunaa. Toiseen veistelin tähden mallisen kuvion, toiseen sydämen.

Lukkiuduin pottujen, maalin, ruskean paperin, kumihanskojen ja saksien kanssa kodinhoitohuneeseen ja aloin hommiin. Suosittelen tosiaan lämpimästi niitä kumihanskoja sekä lattian suojaamista. Itsehän käytin lattiasuojana tuota Mikon kahvakuulailuun tms. kuntoiluun tarkoitettua alustaa. Ilman lupaa tietenkin. 

Tällaisia sain aikaan:

Tykkään tosi paljon ja nyt mulla on jo miljoona muutakin paketointi-ideaa mielessä! Näistä tuli tosi kivasti tuollaisia sopivan rosoisia ja epätasaisia, just sellaisia kuin halusinkin.

Tykkäätkö sinä paketoimisesta? Otan myös mielelläni vastaan kivoja paketointivinkkejä. Niitä varmaan itsekin tänne blogiin lisäilen sitä mukaa kuin toteutan. 

DIY joulukalenteri

On ollut taas monta päivää hillitön vimma päästä väkertelemään jotain. Yks kaks sain idean alkaa tehdä lapsille joulukalenteria ja piti alkaa kaivella Pinterestiä sekä kaappeja millaiseen kalenteriin löytyisi tarpeita. Puinen henkari löytyi kaapista. Paperinarua, dymoteippiä ja Ikean numerolappujakin löytyi. Ruskeaa paperia piti lähteä iltamyöhään hakemaan työpaikalta. 

Tällainen siitä tuli.

Mielestäni aika kiva. Mikko kyllä totesi miesten tyyliin, että "ajattele paljonko olisit säästänyt aikaa kun olisit ostanut kaupasta". Mutkun sieltä ei saa tömmösiä!