perjantai 17. huhtikuuta 2015

Perheenlisäystä

Lauantaina, sitä palmusunnuntaita edeltäneenä, ajelin lasten kanssa äidin luo virpomaan. Muistan vielä tarkan kohdan jossa olin, kun yks kaks tajusin, että onpas normaali olo. Ei yhtään sellainen ahdistunut kuin tässä nyt viimeiset 4 kuukautta on ollut.


Tänään viimeistään sen tajusin. Kello oli 12 ja olin ehtinyt käyttää yhtä lasta terveyskeskuksessa, tankata auton, käydä apteekissa, pankissa ja kirpputorilla. Pestä pari koneellista pyykkiä, lämmittää uunia ja leipoa yhden tiikerikakun. Normaali minä on taas täällä.


Onhan tästää jotain merkkejä jo ollutkin ilmassa. Olen jaksanut hymyillä, nauraa ja pitää enemmän yhteyttä kavereihin. Meillä on nykyisin taas muuten aika siistiä suurimman osan ajasta. Ei mitenkään super siistiä, mutta siedettävää. Meillä on täällä äiti joka kiukuttelee vähän vähemmän ja saa aikaan paljon enemmän.


Tänään mulla on täällä 7 kissaa ja 4 lasta, ja mä pärjään taas ihan mainiosti. 




4 kommenttia:

Kiitos, ilahdun kommenteista :)