Yöllinen elämämme

Kuten tunnisteen unikoulu -alta voi lukea, sujui unikoulun pitäminen Matildalle 8 kuukauden iässä melko kivuttomasti ja vähemmällä huudolla mitä osasimme odottaa. Hommaan on kuitenkin tullut takapakkia jokaisen sairastelun myötä. Minusta ei ainakaan ole huudattamaan kipeää lasta yksin sänkynsä pohjalla. Tuskin on monesta muustakaan. Joten tyttö on silloin otettu aina viereen. 

Tietenkään vieressä nukuttujen jaksojen jälkeen omassa sängyssä ei ole meinannut uni maittaa ollenkaan. Ollaan nyt helmikuusta tähän hetkeen sairasteltu melko lailla. Oksennustautia, sitkeää flunssaa yhdistettynä allergiaan, poikkeuksellisen voimakas rokotusreaktio viiden päivän kovalla kuumeella, sairaalassa käyntiä ja silmätulehdusta ynnä muuta. Päätin, että tyttö saa nukkua vieressä ja seuraava unikoulu pidetään sitten kun lopetan imetyksen kokonaan. 

Noh. Tilannehan riistäytyi käsistä tyystin. Matilda on syönyt tissiä yöllä ja voisin sanoa että viime aikoina melkoisen hanakasti. Viime viikon aikana on menty siihen tilanteeseen että nukahdettuaan tyttö saattaa herätä jo 15-30 minuutin jälkeen huutelemaan tissiä. Oma aika iltaisin on siis melko nollassa. Silmät aukeaa sunnilleen saman tien kun tissi häviää suusta!

Olen ollut tilanteeseen todella kypsä ja suunnitellut imetyksen lopettamista kokonaan jo jonkin aikaa. Tänään sitten sain antibioottikuurin, vaivaan jonka vuoksi olen kerran jo maannut sairaalassa tiputuksessa kolme päivää. Kuurin kestää viisi päivää, EIKÄ SEN AIKANA SAA IMETTÄÄ. Kerkesin ottaa jo yhden tabletin aamupäivällä, joten......tänään on tullut aika lopettaa imetys ja aloittaa se (toivottavasti) viimeinen unikoulu. 

Ja vaikka olenkin ollut kypsä tähän tissiralliin, silti ensimmäinen ajatukseni kun tajusin että tänään tämän pitää loppua oli, ooooooh FUCK! Sauma on muutenkin sangen sopiva, kun sunnuntainakin pitää olla töissä tällä viikolla. Mutta eihän tälle ikinä tule hyvää hetkeä.

Äitienpäivänä

Turha odottaa mitään syväluotaavaa analyysia siitä, millainen äiti olen. Vaikka sitä asiaa oikeastaan aika usein pohdinkin. Mutta tässäpä tämän päivän tapahtumia kuvin ja sanoin:

Heräsin aamulla itse keittämään kahvit, paistamaan croissantit ja letut. Tänä(kään) äitienpäivänä kukaan ei palvonut maata jalkojeni alla. Hah! 

Mutta sain ihania lahjoja, kortteja ja piirrustuksia kasapäin!

Väsäilin itselleni äitienpäiväkynnet.

Tähän mennessä olen pessyt neljä koneellista pyykkiä. Äsken puhtaita kaappiin viedessäni tuskastuin (taas) vaatekaapin ahtauteen. Olen valloittanut Mikonkin kaapista jo alahyllyn ja silti tuntuu että kaapissa on niin täyttä ettei sieltä ikinä löydä etsimäänsä. Jostain syystä musta silti tuntuu aamuisin ettei mulla ole MITÄÄN PÄÄLLEPANTAVAA?! Ajat sitten olen siirtänyt sukka- ja alusvaatelaatikot kodinhoitohuoneen kaappiin ja nyt sain idean raivata sieltä kaapista pari hyllyä lisätilaa.

Treenivaatteet muuttivat nyt kodinhoitohuoneeseen viemästä tilaa vaatekaapista.

Ja koska vielä alahylly jäi vapaaksi, laitoin kengät ja kuulat sekä aina hukassa olevat rannesuojatkin tänne kaappiin. Saatiinpahan siihen ylitse tursuvaan kenkätelineeseenkin kaksi paikkaa lisätilaa. Kaksi kassillista lähti tästä kaapista muuten ihan roskiin. En vaan käsitä miksi olen jemmannut 1000 palan palapelejä joista puuttuu osa paloista, sekä muuta yhtä älytöntä. Tulee aina hyvä fiilis kun saa yhden kaapin kuntoon ja pääsee rojusta eroon!

Valmistautumista äitienpäivään

Käytiin tänään kakuttamassa, kukittamassa ja lahjomassa oma äitini. Tässä hänen kakkunsa. (Suklaakakku.)

Itselleni tein salmiakki-sitruunakakun. Päällä on hopeatoffeesta keitelty kinuski. Nam!

Nyt täytyy rientää siivoamaan sotkut, että voi huomenna keskittyä vain olennaiseen :) 

Parhaat pikkuleivät

Ajattelin jakaa omasta mielestäni parhaiden pikkuleipien ohjeen sekä omat vinkkini onnistumiseen. Näistä lemppari pikkuleivistäni tulee koostumukseltaan pehmeitä ja vadelma marmeladilla täytettyinä meheviä.

Vaahdota 400g voita ja 2,5dl sokeria. Lisää 2 munaa sekä 10dl vehnäjauhoja joihin on sekoitettu 2 tl leivinjauhetta sekä 4tl vaniljasokeria. Anna taikinan levätä jääkaapissa viitisen minuuttia ennen leipomista. Leivo suoraan jauhoitetun leivinpaperin päälle ja kaulitessakin kannattaa siivilöidä taikinan päälle jauhoja sillä taikina tarttuu melko helposti. Taikina saattaa olla helposti hajoavaa, joten siksi luulen että avaimet onnistumiseen ovat sopivan viileä keittiö, sekä tuo suoraan leivinpaperille leipominen jolloin pikkuleipiä ei tarvitse siirrellä.

Ai niin, pitäähän ne paistaakin. 200 asteessa n. 8 min. Ja vadelma marmeladilla täytin, mutta käy siihen täyttämiseen muutkin.

Ehkä ens kesänä?

Tiedätkö sen tunteen kun on hommia joita pitäisi tehdä, asioita joita pitäisi hoitaa ja ongelmia joita pitäisi ratkaista mutta lykkäät näitä asioita vaan tuonnemmaksi. Ne vaivaa mieltä koska ne on tekemättä mutta silti vaan lykkäät niitä. Vaikka itseasiassa pääsisit helpommalla tekemällä ne hommat, niin että ne olisivat sitten pois mielestä.

No mulla kaikki autoon liittyvä on sellaista. Tankkaan viimetingassa. Katsastan myöhässä, vaihdan kesärenkaat myöhässä, ja siivoan harvoin ja ulkoa pesen vielä harvemmin. Mikko jaksaa naljailla tästä kuinka sotkuinen mun auto on mutta kotona pitää olla siistiä. Ja kyllä, se sotkuisuus siellä autossa todellakin on häirinnyt mua, joka päivä. Kunnes. Viime sunnuntaina. Mä siivosin sen. Pesin jopa auton matot kylppärissä. Ja käytin sen renkaanvaihdossa. Joku muu (Mikko) saa käyttää sen pesussa koska siihen mä en vaan kykene. Oon muutenkin vahvasti sitä mieltä että kyllä nää autojutut siivoomisineen olis miesten hommia.

No sitten se seuraava juttu. Ikkunoiden pesu. Inhottavaa inhottavaa inhottavaa. Pari vuotta jo olen harkinnut jonkinmoisen apuvälineen hankkimista. Ja nyt sitten vihdoin, meille tuli tämä. Kärcher WV 75 plus. Tuolla ikkunanpesu todellakin on niin helppoa että sen osaa mieskin. Mikko jo parit ikkunat sillä sujuvasti pesaisi.

Ja seuraavaksi. Pihan siivous. Niinkuin mainitsinkin. Ei vois vähempää nää puutarhanlaitot kiinnostaa. Kuitenkin etupihan kukkapenkin (sen ainoan) ympärillä ollut muoviaitajuttu oli viime talven jälkeen mennyt niin huonoon kuntoon että sille oli pakko tehdä jotain. Tää homma on laitettu aluilleen, mutta tarviin lisää tarvikkeita (tiiltä) sen loppuun tekemiseksi. Tuolla rikkaruohojen alla siis on kuunliljat. Ovat tulleet n. pari senttiä jo mullan alta taas esille.

Yksi rästihomma jonka myöskin sain sairasteluiden lomassa pois päiväjärjestyksestä on kirppispöydän varaaminen. Kihvelikirppiksellä pidin pöytää 2 viikkoa ja pääsin eroon 56 tuotteesta sekä jäin plussalle satasen verran. Iloinen yllätys. Olin ajatellut että jos nyt edes muutaman kympin sais. Kirppiksellä kaupaksi menemättömät tavarat ilmoitin samantien fb kirppikselle ja osa niistä on siellä jo mennyt. Tämän operaation yheydessä tuli siivottua myös keittiön ikuiset riesat, ne kaksi kaiken niellyttä alakaappia. 

Olen suunnitellut uutta terassia/tuon olemassa olevan laittelua vähän viihtyisämmäksi. Vuosia. Tämäkin asia on laitettu eteenpäin tilaamalla uusi puutarhakalusto. Tuollainen kuin kuvassa, ja siihen yksi lisäsohva. 

En muista olenko täälläkin tuskaillut kun meillä oli olkkarissa sellainen avohyllykkö josta Matilda kävi koko ajan purkamassa tavaroita. Senhän mä jo myin, tai siis vaihdoin maalaamiseen meidän henkilökohtaisen maalarin kanssa. Siinä hyllykössä olleet tavarat on täyttäneet kodinhoitohuoneen lattioita lojuessaan säilytyslaatikoissa talvesta saakka. Ja nyt viikonloppuna ystäväni pojan synttäreillä näin heidän olkkarissaan arkun. Heti välähti, että tuollaiseen ne tavarat on kätevä meilläkin kätkeä. Ja samana iltana tilasin jo tämän, Hobby Hallista. Tänään hain sen postista ja nyt se odottaa kasausta.

Mulla on niiiiin hyvä fiilis että nää asiat on nyt hoidossa, tai ainakin jo sinne päin! Osasyy tähän asioidenhoitamispuuskaan saattaa tosiaan olla tää meidän pitkä sairastelu ja se että jotain on ollut pakko saada aikaiseksi kun ei ole päässyt liikkumaan. No ihan tyystin liikkumatta en ole ollut koska persuus on ruvella (kirjaimellisesti!) vatsalihastreeneistä. Tänään pitkästä aikaa uskalsin kuulailla, ja vaikka jalat onkin olleet tauolla, ei tuon 16 kilon kuulan kanssa kyykkääminen tuntunut juur missään, joten voinen siirtyä siihen 24 kiloon takaisin. Sen kunniaksi, nyt vähän maitojäätelöä ja sohva!

Helppo&nopea herkkusienipasta

Tänään sain kokata ihan vain itselleni. Isot tytöt viettävät viikonloppua isänsä luona. Ja mulla taas kävi hyvä tuuri (kop kop) kun sain flunssan jälkitautina silmätulehduksen. Jotkut saa kuulemma vatsataudin. No, Mikko  ei ollut yhtä onnekas kuin minä....

Piti tehdä itselle jotain hyvää, helppoa ja ennenkaikkea nopsaan valmistuvaa ruokaa. Meillä olisi ollut pakastimessa suppiksiakin ja niitä yleensä käytänkin, mutta tällä kertaa tein pastan herkkusienistä.

Tarvitset:

* Herkkusieniä 1 rasian

*1 ison sipulin

*Kantarelli tuorejuustoa (tai jotain muuta tuorejuustoa)

*Ruokakermaa

*Suolaa

*Oikeaa voita

*Tuorepastaa

Laita pastaa varten vesi kiehumaan kattilaan. Pilko sipuli ja sienet ja paistele niitä hetki pannulla voissa. Lisää tuorejuusto, puoli purkkia kermaa ja ripaus suolaa. Keitä tuorepastaa pari minuuttia. Valmis!

Vappuna

Paistoin munkkeja.

Leivoin Viiville nimpparikakun.

Grillattiin.

Tein uudet kynnet. Puhalleltiin ilmapalloja. Ei ollut serpentiiniä, ei simaa, eikä suunnitelmia. Koska aina niitä ei tarvita. Kohta lähden vielä lenkille kiusaamaan keuhkojani vähän. Kävellen. Piiiitkästä aikaa. Yli kahden viikon tauko liikunnasta on ottanut kyllä koville ja aiheuttanut suurempaa ahdistusta kuin osasin kuvitellakaan. Uusi kuulakin odottaa nostajaa.

Hyvää vappua!