Äitiysloman loppuun on neljä päivää. Hullua. Toisaalta odotan töihinlähtöä, toisaalta kauhistelen kuinka isi pärjää kotona lasten kanssa. No kyllä ne pärjää, kyllä minä sen tiedän. Kaikki säilyy hengissä. Ruokakin täytyy tehdä eikä mulla ole aikomustakaan palata töistä kämppään joka on kuin pommin jäljiltä. Siksipä luulen, että tuleva kuukausi tulee olemaan rankempi isille kuin äidille. Tai minä mitään luule, minä tiedän, että töissä pääsee helpommalla kuin kotona. Aloitan siis työt nyt tulevana perjantaina. Ja en millään helpoimmalla tavalla vaan heti ekana päivänä yksin (tai no jonkun harjoittelijan kanssa) meidän uusimmalla kaupalla, Lievestuoreella joka avattiin juuri Matildan synnyttyä. Jossa en ole siis työskennellyt vielä ikinä kokonaista päivää. Onneksi kävin kuitenkin jo uutta kassajärjestelmää vähän opettelemassa etukäteen.
Mutta asiaan, eli Matildaan.
Mutta asiaan, eli Matildaan.
Kuten tunnisteen unikoulu -alta voi lukea, Matilda nukkuu nykyisin yönsä omassa sängyssään eikä enää syö öisin. Enempiä en asiasta viitsi enää tällä erää paasata. Olen äärimmäisen tyytyväinen että aloitimme unikoulun.
Matilda konttaa ja nousee seisomaan kaikkea vasten.
Tiivistetysti, se on joka paikassa. Varsinkin sähköjohdoissa ym. vähemmän terveellisessä tavarassa hampaineen. Joita muuten on kuusi. 4 alhaalla, 2 ylhäällä. Kuten näkyy, tukkakin on jo melko pitkä.
Sen unikoulun myötä on myös ruokahalut parantuneet merkittävästi ja ehdottomasti suosituin ruoka on tällä hetkellä iltapuuro jota menee täysi kipollinen, vähintäänkin, joka ilta.
(Ja kyllä, en suinkaan jättänyt tähän asentoon nukahtanutta lasta tuohon reunalle nukkumaan)
Matilda höpöttelee vaikka mitän, usein käytössä oleva sana on "hätä" jonka osaa toistaa jos joku muu sanoo sen. Mutta ei tietenkään ymmärrä sanan merkitystä. Kuitenkin esim. "nam nam" tulee jo ruokapurkin tai lautasen nähdessä, ja "sssssss" suhina alkaa kun näkee kiSSan. Myöskin matkiminen on nyt kuukauden ajan ollut kovin hauska leikki. Iltapuurot lentävät suusta kun toisilla on yskä ja Matildan täytyy jonkun yskähdettyä yskäistä myös. Päätäkin osataan heiluttaa ääntä pitäen, jos joku muu tekee niin ensin.
Tämmöistä tänne. pssssst....Elloksen kuvastosta löytyi mieluisia kevätjuttuja, joten päässäni muhineet ideat olohuoneen keväisemmästä ilmeestä menivät taas askeleen eteenpäin. Niistä lisää huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, ilahdun kommenteista :)